Saksa kehottaa Kreikkaa ja Turkkia neuvottelemaan erimielisyyksistä ja välttämään yhteenottoa

STT–AFP

Saksa kehottaa Kreikkaa ja Turkkia ratkaisemaan kiistansa itäisellä Välimerellä neuvottelemalla ja välttämään tilanteen etenemisen yhteenottoon. Saksan liittokansleri Angela Merkelin tiedottaja Steffen Seibert kutsui maiden välistä jännitettä huolestuttavaksi.

Tilanne alkoi kehittyä huolestuttavaan suuntaan aiemmin viikolla, kun Turkki lähetti tutkimusaluksen ja sitä suojelevia laivaston aluksia lähelle Kreikalle kuuluvaa Kastelorizon pikkusaarta. Myös Kreikka toi laivastonsa aluksia alueelle.

Kastelorizo sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Turkin rannikosta. Uutistoimisto AFP:n mukaan Turkin lähettämä Oruc Reis -tutkimusalus etsii kiistanalaisella merialueella kaasua.

Öljyn ja kaasun etsinnät ovat vieneet Turkin törmäyskurssille paitsi Nato-liittolaisensa Kreikan myös Euroopan unionin kanssa. Ranskan puolustusministeriö kertoi torstaina maan "lisänneen väliaikaisesti" sotilaallista läsnäoloaan itäisellä Välimerellä Turkin ja Kreikan kiristyneiden välien takia.

Ranska siirsi muun muassa Kreetan saarelle kaksi Rafale-hävittäjälentokonetta. Lisäksi merialueella on pari ranskalaista sotalaivaa, jotka järjestivät torstaina yhteisen harjoituksen Kreikan laivaston kanssa.

Ranska, Turkki ja Kreikka ovat kaikki sotilasliitto Naton jäsenmaita, mutta Ranska on tukenut kiistassa EU-maa Kreikkaa. Turkki syytti perjantaina Ranskan käyttäytyvän kiusaajan tavoin.

– Ranskan pitäisi erityisesti välttää toimia, jotka lisäävät jännitteitä, sanoi Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu vieraillessaan Sveitsissä.

– Se ei johda mihinkään, että he käyttäytyvät kuin kiusaajat, tapahtui tämä sitten Libyassa, Koillis-Syyriassa, Irakissa tai Välimerellä, hän jatkoi.

Myös Ranskan ja Turkin välit olivat pingottuneet jo ennen tämän viikon tapahtumia. Kesäkuussa Ranska syytti Turkkia äärimmäisen aggressiivisesta käytöksestä, kun turkkilainen sotalaiva oli lukinnut tulenosoitustutkansa ranskalaiseen fregattiin, joka oli valvomassa YK:n asevientikieltoa Libyaan. Turkki kiisti tapahtuneen.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan antoi torstaina varoituksia "kovasta hinnasta", jonka Turkin Oruc Reis -alusta uhkaavat joutuvat maksamaan.

Erdoganin mukaan Turkki aikoo vastata pienimpiinkin alusta vastaan kohdistuviin hyökkäyksiin. Hän kertoi "jotain tällaista" tapahtuneen jo torstaina, mutta hän ei mennyt yksityiskohtiin.

Yksi Oruc Reisin saattueen aluksista oli "antanut tarvittavan vastauksen" ja tämä oli saanut vastapuolen perääntymään, presidentti kertoi. Hän ei kuitenkaan tarkentanut, minkä valtion alusten hän uskoi hyökänneensä Turkin alusta vastaan.

Kreikan puolustusministeriö kiisti maan olleen osallinen mihinkään välikohtaukseen, joka liittyy Oruc Reisiin.

Turkin ulkoministeri Cavusoglu vakuutti Turkin etsivän rauhanomaista ratkaisua kriisiin ja kertoi maan odottavan Kreikalta vain "tervettä järkeä".

– Tietenkään emme halua kärjistää, mutta Kreikan pitäisi toimia terveen järjen mukaisesti, hän sanoi.

– Me olemme aina rauhanomaisen dialogin kannalla.

EU:n ulkoministerit kävivät perjantaina keskusteluja muun muassa Turkin ja Kreikan väleistä ylimääräisessä, epävirallisessa videokokouksessa. Asialistalla oli myös Valko-Venäjän, Venezuelan ja Libanonin tilanteet.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi 3,5 tunnin mittaisen kokouksen jälkeen puhelimitse järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Itäisen Välimeren tilanne tuli kokouksessa esille Kreikan pyynnöstä.

– Tästä ovat itäisen Välimeren maat, EU-maat, ennen kaikkea Kreikka huolissaan ja totta kai kaikissa puheenvuoroissa annettiin täysi tuki Kreikalle ja Kyprokselle omien aluevesiensä ja alueidensa suojassa.

Haaviston mukaan keskustelussa kävi myös ilmi, että sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell että Saksa EU:n puheenjohtajamaana ovat olleet paljon yhteydessä Turkin suuntaan. Paljon on ollut myös yrityksiä saada Turkki–Kreikka-dialogia aikaan viime päiviin asti.

Dialogin tärkeyttä tuotiin ulkoministerin mukaan esille kaikissa puheenvuoroissa. Haaviston mukaan myös Suomen puheenvuorossa todettiin Turkin olevan kaikista vaikeuksista huolimatta tärkeä keskustelukumppani Euroopan unionille.

Erdoganin ministerit arvioivat, että Kreikka pyrkii hyödyntämään muutamia Turkin rannikon edustalla sijaitsevia pieniä saariaan vaatiakseen ylimitoitettua osuutta Välimerestä.

Turkin mukaan kiistelty merialue Kastelorizon lähellä on Turkin mannerjalustan päällä, Kreikan mukaan taas vedet ovat Kreikan talousvyöhykettä.

Kiistan taustalla ovat paitsi maiden vanhastaan huonot suhteet myös itäisen Välimeren huomattaviksi osoittautuneet kaasu- ja öljyvarat. Turkin mukaan Kastelorizon ympärillä on Kreikan aluevettä, mutta ei laajempaa niin kutsuttua yksinomaista talousvyöhykettä, kuten Kreikka väittää.

Lähes kaikki Turkin ja Kreikan välissä sijaitsevan Egeanmeren saaret kuuluvat Kreikalle vuonna 1923 solmitun Lausannen sopimuksen mukaisesti.

Itäisen Välimeren luonnonvarojen etsimistä ja hyödyntämistä silmällä pitäen yhtäältä Kreikka, Kypros ja Egypti sekä myös Turkki ja sen tukema Libyan hallinto ovat sopineet rajanvedoista merialueella. Eri osapuolet eivät hyväksy toistensa tekemiä sopimuksia.

Tilannetta mutkistaa entisestään Turkin vuosikymmeniä jatkunut Kyproksen pohjoisosan miehitys, jonka vuoksi Turkki katsoo olevansa oikeutettu osaan Kyproksen lähivesiltä löytyvistä luonnonvaroista

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.