Ranska lisäsi sotilasvoimaansa Välimerellä Kreikan ja Turkin kiistelyn takia

Kastelorizo sijaitsee muutaman kilometrin päässä Turkin rannikosta.

STT

Ranskan puolustusministeriö kertoi torstaina maan lisänneen sotilaallista läsnäoloaan itäisellä Välimerellä Turkin ja Kreikan kiristyneiden välien takia. Kiista kärjistyi aiemmin viikolla, kun Turkki lähetti Oruc Reis -tutkimusaluksen ja sitä suojelevia laivaston aluksia lähelle Kreikalle kuuluvaa Kastelorizon pikkusaarta.

Myös Kreikka toi laivastonsa aluksia alueelle. Kastelorizo sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Turkin rannikosta.

Ranska siirsi muun muassa Kreetan saarelle kaksi Rafale-hävittäjää. Lisäksi merialueella on pari ranskalaista sotalaivaa, jotka järjestivät torstaina yhteisen harjoituksen Kreikan laivaston kanssa. Ranska, Turkki ja Kreikka ovat kaikki sotilasliitto Naton jäsenmaita, mutta Ranska on osoittanut kiistassa tukeaan EU-maa Kreikalle.

Presidentti Emmanuel Macron tviittasi – myös kreikaksi – tilanteen kiristymisen olevan Turkin yksipuolisten toimien syytä.

Ranskan ja Turkin välit ovat nekin kiristyneet jo aiemmin. Kesäkuussa Ranska syytti Turkkia äärimmäisen aggressiivisesta käytöksestä, kun turkkilainen sotalaiva oli lukinnut tulenosoitustutkansa ranskalaiseen fregattiin, joka oli valvomassa YK:n asevientikieltoa Libyaan. Turkki kiisti tapahtuneen.

Kaasu- ja öljyvarat houkuttavat

Turkin mukaan kiistelty merialue Kastelorizon lähellä on Turkin mannerjalustan päällä, Kreikan mukaan taas vedet ovat Kreikan talousvyöhykettä. Kiistan taustalla ovat paitsi maiden vanhastaan huonot suhteet myös itäisen Välimeren huomattaviksi osoittautuneet kaasu- ja öljyvarat.

Turkin mukaan Kastelorizon ympärillä on Kreikan aluevettä, mutta ei laajempaa niin kutsuttua yksinomaista talousvyöhykettä, kuten Kreikka väittää. Lähes kaikki Turkin ja Kreikan välissä sijaitsevan Egeanmeren saaret kuuluvat Kreikalle vuonna 1923 solmitun Lausannen sopimuksen mukaisesti.

Itäisen Välimeren luonnonvarojen etsimistä ja hyödyntämistä silmällä pitäen yhtäältä Kreikka, Kypros ja Egypti sekä myös Turkki ja sen tukema Libyan hallinto ovat sopineet rajanvedoista merialueella. Eri osapuolet eivät hyväksy toistensa tekemiä sopimuksia.

Tilannetta mutkistaa entisestään Turkin vuosikymmeniä jatkunut Kyproksen pohjoisosan miehitys, jonka vuoksi Turkki katsoo olevansa oikeutettu osaan Kyproksen lähivesiltä löytyvistä luonnonvaroista

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on vakuuttanut haluavansa ratkaista tilanteen neuvottelemalla. Erdogan kertoi aikovansa keskustella tilanteesta vielä torstaina Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kanssa.

Kreikan ja Turkin suhteiden huonontuminen on yksi aiheista EU:n ulkoministereiden kokouksessa perjantaina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.