Kamala Harrisista voi tulla Yhdysvaltain historian vaikutusvaltaisin nainen – Bidenin valinta oli yllätyksetön

Senaattori Kamala Harris. LEHTIKUVA/AFP

STT

Yhdysvalloissa demokraattien tuleva presidenttiehdokas Joe Biden päätyi lopulta odotettuun ja turvallisena pidettyyn, mutta kuitenkin historialliseen ratkaisuun varapresidenttiehdokkaan valinnassaan. Bidenin valinta kohdistui kalifornialaiseen senaattori Kamala Harrisiin, josta tuli vasta kolmas naispuolinen suuren puolueen varapresidenttiehdokas.

Harris on myös ensimmäinen musta nainen ja ensimmäinen aasialais-amerikkalainen nainen, joka on päässyt ehdokkaaksi. Bidenin vaalivoitto tekisi hänestä ensimmäisen naispuolisen varapresidentin.

Harris tavoitteli itsekin presidenttiehdokkuutta, mutta jättäytyi kisasta jo joulukuussa. Hän oli ennakkosuosikki varapresidenttiehdokkaan rooliin.

–  Joe Biden voi yhdistää amerikkalaiset, koska hän on käyttänyt elämänsä taisteluun meidän puolestamme. Ja presidenttinä hän rakentaa Amerikan, joka noudattaa meidän ihanteitamme, Harris tviittasi Bidenin julkistettua valinnan.

Ratkaisu sai suitsutusta ex-presidentti Barack Obamalta.

– Tämä päätös meni Joe Bidenilta nappiin, Obama tviittasi.

– Hän (Harris) on käyttänyt uransa perustuslakimme puolustamiseen ja oikeutta tarvitsevien ihmisten puolesta taistelemiseen.

Poliittisesti lähellä Bidenia

Harrisin valinta ei ollut yllätys suomalaistutkijoillekaan. Turun yliopiston John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen katsoo, että Harris, 55, tuo Bidenin, 77, kampanjaan jämäkkyyttä.

–  Hän tuo sellaista dynaamisuutta ja uskottavuutta siihen kombinaatioon, koska tiedetään että Biden on vähän haparoiva sanoissaan ja takeltelee. Kamala Harris taas on nähty televisiossa kongressin kuulemisissa ja muissa, missä hän on ollut hyvin jämäkkä ja varma, Heiskanen analysoi.

Varapresidenttiehdokkaan merkitys itse vaalituloksen kannalta on usein ollut vähäinen, mutta valinnan seuraukset voivat olla kauaskantoiset. Kokeneella Harrisilla on rahkeita hoitaa presidentin tehtävää, jos Bidenin terveys alkaa reistailla.

Hän on myös poliittisesti riittävän lähellä demokraattien maltilliseen siipeen kuuluvaa Bidenia.

–  Voidaan ehkä luonnehtia, että jos viivoittimella katsoo, niin pienen millin verran vasemmalle Bidenista, Heiskanen sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola näkee Harrisin loogisena ratkaisuna, jolla Biden asemoituu poliittiseen keskustaan.

– Hänessä on paljon ominaisuuksia, jotka voi nähdä järkevänä Bidenin kannalta. Esimerkiksi ikä, Aaltola sanoo.

"Olemme aliarvioineet mustien naisten poliittista valtaa"

Biden lupasi jo keväällä valita varapresidenttiehdokkaakseen naisen. Rasismin vastaisten protestien myötä häneen kohdistui myös painetta valita nimenomaan musta nainen. Heiskanen näkee, että Harrisin tausta yleisenä syyttäjänä ja Kalifornian oikeusministerinä teki hänestä ajan henkeen sopivan ehdokkaan.

–  Hänellä on paljon kokemusta poliisiväkivaltaan ja epäoikeudenmukaisuuksiin liittyen, tosin hänen menneisyyttään yleisenä syyttäjänä on myös kritisoitu. Mutta hän sopii tähän hetkeen.

Harrisin valinnalla onkin rotukuohunnan keskellä suuri symbolinen merkitys.

Mustien oikeuksia ajavan NAACP-järjestön johtajan Derrick Johnsonin mielestä mustan naisen valintaa on jouduttu odottamaan liian pitkään.

–  Olemme aivan liian kauan aliarvioineet mustien naisten poliittista valtaa ja heidän merkitystään kulttuurillemme, yhteisöillemme ja maallemme, hän sanoi CNN:n mukaan.

Sukujuuret Intiassa ja Jamaikalla

Kamala Harris on vasta kolmas nainen, joka on noussut Yhdysvalloissa suuren puolueen varapresidenttiehdokkaaksi.

Aiemmat naispuoliset ehdokkaat olivat demokraattien Geraldine Ferraro vuonna 1984 ja republikaanien Sarah Palin vuonna 2008. Kummankin kohtaloksi koitui kuitenkin vaalitappio.

Harris on ollut ennenkin raja-aitojen rikkoja. Hän oli ensimmäinen eteläaasialaistaustainen nainen Yhdysvaltain senaatissa, ja vasta senaatin toinen musta nainen.

Harris syntyi 20. lokakuuta 1964 Oaklandissa Kaliforniassa. Hän on jamaikalaisen isän ja intialaisen äidin tytär ja edustaa näin useampiakin etnisiä vähemmistöjä.

Harris on toiminut senaattorina vuodesta 2017, ja on ollut senaatissa yksi näkyvimmistä demokraateista. Ennen senaattoriksi nousemistaan hän oli kotiosavaltionsa Kalifornian oikeusministeri kuuden vuoden ajan, mitä ennen hän puolestaan toimi aluesyyttäjänä San Franciscossa.

Kun Harris ilmoittautui demokraattien presidenttiehdokaskisaan alkuvuonna 2019, häntä pidettiin yhtenä ennakkosuosikeista. Ensimmäisen vaaliväittelyn sähäkän esiintymisensä jälkeen kesäkuussa 2019 hän kävi jopa pikaisesti gallupkärjessä. Sen jälkeen Harrisin suosio kuitenkin hiipui nopeasti, ja hän joutui lopettamaan kampanjansa jo joulukuussa ennen varsinaisten esivaalien alkua, kun kampanjalta loppuivat varat.

Syyttäjäaika oli osaltaan Harrisin painolastina hänen esivaalikampanjassaan ja nakersi hänen suosiotaan mustien äänestäjien keskuudessa.

Pudottuaan presidenttikisasta Harris asettui maaliskuussa Joe Bidenin tueksi esivaaleissa ja on kampanjoinut aktiivisesti tämän puolesta. Bidenin napattua keväällä demokraattien ehdokkuuden nousi Harris pian eturiviin varapresidenttiarvailuissa.

Harris on naimisissa Douglas Emhoffin kanssa, jolla on kaksi lasta edellisestä avioliitosta. Parilla ei ole yhteisiä lapsia. Jos Harrisista tulee varapresidentti, tulisi Emhoffista ensimmäinen juutalainen varapresidentin puoliso.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.