Suomalaisasiantuntijat saapuivat sirpaleiseen Beirutiin, jossa levottomuudet ja koronavirus vaikeuttavat avustustyötä

Ilmakuva Beirutin satamasta näyttää tiistaisen räjähdyksen aiheuttaman tuhon. LEHTIKUVA / AFP

STT

Beirutin kaduilla on kaikkialla rikkoutunutta lasia, ja liikennettä on varsin vähän. Sisäministeriön erityisasiantuntija Pekka Tiainen kuvailee STT:lle paikan päältä Beirutista, että isot tiet on saatu yllättävän hyvin auki, mutta siivoamista tehdään edelleen kiivaasti ja erityisesti jalkakäytävillä on paljon tavaraa.

Tiainen saapui Beirutiin perjantaina yhtenä seitsemän hengen suomalaisporukasta. He ovat osa 17 ihmisen ryhmää, joka koordinoi ja tukee kansainvälistä apua.

Suomi päätti lähettää Beirutiin asiantuntija- ja materiaaliapua Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta, jolta Libanon on pyytänyt kansainvälistä apua. Lisäksi Suomi tukee Punaisen Ristin kansainvälisen komitean työtä Libanonissa.

Tiaisen mukaan hänen ryhmänsä suomalaiset ovat it-tukihenkilöitä ja koordinaatiotukihenkilöitä, jotka esimerkiksi auttavat logistiikasta huolehtimisessa ja rakentavat toimistoinfraa kansainvälisen avun koordinoinnin keskuksena toimivaan hotelliin.

Töitä riittää: tiistaina Beirutin satama-alueella tapahtunut räjähdys tuhosi kaupungin keskustan lähes kokonaan. Kuolonuhreja tiedetään olevan 154, mutta koska terveysministeriön mukaan kymmeniä ihmisiä on edelleen kateissa, uhrimäärä saattaa vielä pelastustöiden edetessä nousta. Lisäksi tuhansia ihmisiä on loukkaantunut, ja terveysministeriö on kertonut osan heistä olevan edelleen kriittisessä kunnossa.

Kolme suurta elementtiä

Räjähdyksen aiheutti tiettävästi satamassa vuosia varastossa lojunut valtava lasti ammoniumnitraattia, jonka vaarallisuus on ollut tiedossa, mutta asialle ei ollut tehty mitään. Räjähdyksen aineellisten vahinkojen suuruudeksi on arvioitu miljardeja dollareita.

Tiainen sanoo, että varsinainen hengenpelastustoiminta alkaa olla ohi. Pelastustoiminnassa puhutaan hänen mukaansa yleisesti 96 tunnin aikaikkunasta, jonka jälkeen siirrytään niin kutsuttuun early recovery -vaiheeseen eli tilanteen syvempään selvittämiseen.

Nyt edessä on kolme suurta elementtiä, joista ensimmäinen on terveyspuoli. Siinä yhteistyötä tehdään esimerkiksi Maailman terveysjärjestön kanssa.

–  Täällä lääkintäresurssi on todella kovassa avuntarpeessa, Tiainen kuvailee.

Toisena on ympäristö eli esimerkiksi se, mitä sataman viereiselle merialueelle on tapahtunut mahdollisten kemikaalien vuoksi ja mitä kaasuja ilmaan on voinut vapautua. Tiaisen mukaan kukaan ei tunnu tietävän, mitä sataman alueella on ollut varastoituna. Siksi paikalla on eurooppalaisia asiantuntijoita, jotka pystyvät kartoitusta tekemään.

Kolmas on rakenteiden tarkastaminen, mikä tarkoittaa rakennuksille ja infralle aiheutuneiden vahinkojen selvittämistä.

Koronavirus tuo työhön rajoituksia

Tuhansien haavoittuneiden hoitoa haittaa sekin, että Libanonin sairaalat ovat olleet koronaviruspandemian vuoksi jo valmiiksi ylityöllistettyjä. Ilmi tulleiden tartuntatapausten määrä oli ennen räjähdystä jälleen noussut, ja räjähdyksessä hoitohenkilökuntaa kuoli ja haavoittui. Ainakin yksi sairaala kärsi vakavia vahinkoja räjähdyksessä.

Tiaisen mukaan koronavirustilanne on Libanonissa menossa huonompaan suuntaan, mikä näkyy myös heidän ryhmänsä työssä. Hän sanoo, että koordinaatiokeskuksena ja majapaikkana toimivassa hotellissa tilanteeseen on kuitenkin varauduttu hyvin.

Lisäksi käytössä on monenlaisia varotoimia: esimerkiksi samaan autokyytiin nousevien määrä on rajattu kahteen. Koko porukka myös testattiin koronaviruksen varalta Beirutin lentokentällä.

Kiistelyä kansainvälisestä tutkinnasta

Libanon on aloittanut räjähdyksestä oman tutkintansa. Uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan tähän asti on pidätetty reilut parikymmentä ihmistä, joiden joukossa on sataman päällikkö ja muita viranomaisia sekä sataman insinöörejä.

Lisäksi kymmeniä ihmisiä on kuulusteltu esimerkiksi sataman hallinnosta ja turvallisuudesta, ja AFP kertoo Libanonin keskuspankin jäädyttäneen joidenkin satama- ja tulliviranomaisten varoja.

Libanonin presidentti Michel Aoun on kuitenkin ilmoittanut, ettei kansainvälistä tutkintaa ole tulossa. Niin libanonilaiset ihmiset kuin monet maailman johtajat ja kansainväliset toimijat, kuten ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch, ovat kuitenkin vaatineet puolueetonta ja riippumatonta tutkintaa räjähdyksestä. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili Beirutissa torstaina ja sanoi vaativansa avointa ja läpinäkyvää tutkintaa.

Maan poliittinen tilanne on kauan ollut erittäin tulehtunut, ja laajoja mielenosoituksia on ollut ennen räjähdystäkin. Nyt kansalaisten raivo on kasvanut entisestään, ja maan johtoa vaaditaan vastuuseen maan tilasta entistä kiivaammin.

Tiaisen mukaan Libanon on todella ollut poliittisessa sekasorrossa jo pitkään, mutta poliittinen kiistely ei ulotu hänen ryhmänsä työhön. Hän huomauttaa, että humanitaarisessa avussa keskitytään ihmisten auttamiseen.

Sen sijaan levottomuudet vaikuttavat työhön turvatilanteen vuoksi. Puhelun aikaan lauantaina puoliltapäivin Tiainen oli matkalla kohti räjähdyspaikkaa, ja alueella oli paljon sotilaita. Esimerkiksi yhteenottojen riski tuo työhön epävarmuustekijöitä, jotka on pakko ottaa huomioon muun muassa liikkumisessa.

–  Meidän kärkemme tässä toiminnassa on se, että kaikki, mitä teemme, tehdään tietenkin turvallisuus edellä.

----

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.