Harris, Rice, Warren vai joku muu? Bidenin kinkkinen valinta on viivästynyt

Joe Biden. LEHTIKUVA/AFP

STT

Yhdysvalloissa demokraattipuolueen tuleva presidenttiehdokas Joe Biden lupasi aikanaan tekevänsä varapresidenttiehdokasvalintansa heinäkuun loppuun mennessä. Nyt ollaan kuitenkin jo elokuun puolella, eikä Bidenin valinnasta ole vieläkään tietoa.

Amerikkalaismedioiden mukaan Bidenin kampanjatiimi pähkäilee yhä useamman vaihtoehdon välillä. Muutama suosikki on ollut tiedossa jo pidempään, mutta kukaan ei ole selkeästi noussut ylitse muiden.

–  Todennäköisesti taustakeskusteluissa suurimpien kandidaattien Kamala Harrisin, Elizabeth Warrenin ja Susan Ricen kanssa ei ole noussut esiin selkeää ykköstä, arvioi väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta STT:lle.

Kokko arvelee, että Bidenilla on ollut vaikeuksia päättää, mitä tekijöitä hän painottaa valinnassaan.

Susan Rice olisi selkeä ykkösvalinta, kun mietitään puhtaasti sitä, kuka pystyisi hyppäämään presidentin saappaisiin lyhyellä varoitusajalla, jos pian 78-vuotiaan Bidenin terveys alkaisi reistalla. Rice toimi Yhdysvaltain YK-suurlähettiläänä ja kansallisen turvallisuuden neuvonantajana Barack Obaman presidenttikaudella, joten hän on ulkopoliittiselta kokemukseltaan suvereeni muihin ehdokkaisiin verrattuna.

–  Jos taas ajatellaan jo vuoden 2024 vaaleja, kuka silloin pystyisi voittamaan, Kamala Harris on poliittisempi valinta. Ricella ei ole sellaista poliittista karismaa, Kokko analysoi.

– Se on ehkä osasyy, miksi tämä on viivästynyt: siellä ei oikein tiedetä, mihin suuntaan lähdetään. Painotetaanko lähitulevaisuutta vai seuraavia vaaleja, ulkopolitiikkaa vai sisäpolitiikkaa?

Vain pieni vaikutus vaaleissa

Selkeän takarajan valinnalle muodostaa 17. elokuuta Milwaukeessa alkava demokraattien puoluekokous, jossa siunataan virallisesti Bidenin valinta puolueen presidenttiehdokkaaksi. Puoluekokouksessa varapresidenttiehdokkaankin pitää jo pystyä paistattelemaan Bidenin rinnalla.

Bidenin kampanja on viestinyt, että valinnasta ilmoitetaan julkisuuteen todennäköisesti vasta ensi viikolla, eli luultavasti vain päiviä ennen puoluekokouksen alkua. Kampanjan sisälläkään Bidenin ajatuksista ei ole perillä kuin hyvin pieni, kolmen tai neljän ihmisen sisäpiiriryhmä.

Joka tapauksessa Kokko uskoo, että valinta tehdään enemmän jo presidenttikautta silmällä pitäen kuin vaalitaktisin perustein. Varapresidentiksi halutaan henkilö, joka voi täydentää presidentin vahvuuksia.

–  Harvoin toisen maailmansodan jälkeen varapresidenttiehdokkaalla on ollut nostavaa vaikutusta vaaleissa. Laskevaa kyllä, jos onnistuu sössimään. Aika heikko on sen varaan rakentaa vaaleja. Oikeasti merkitystä oli vain 1960, kun Lyndon B. Johnson toi Texasin John F. Kennedyn leiriin, Kokko taustoittaa.

Ehdokasvalinnoilla voidaan myös yrittää tuoda puolueen eri kuppikuntia yhteen, mutta se ei aina onnistu. Esimerkiksi varapresidenttiehdokasvalinnan kostautumisesta Kokko nostaa vuoden 2008 vaalit, joissa maltillinen republikaani John McCain yritti kosiskella oikean laidan äänestäjiä valitsemalla ehdokkaakseen perikonservatiivisen Sarah Palinin.

–  Silloin heräsi kysymyksiä siitä, onko Palin pätevä toimimaan presidenttinä. Hänen esiintymisensä ja osaamisensa eivät vakuuttaneet.

Valinnalla symboliarvoa

Toisin kuin aiemmin vastaavissa tilanteissa, Biden asetti jo varhain puitteet valinnalleen. Hän nimittäin paalutti jo keväällä, että valitsee varmuudella varapresidenttiehdokkaakseen naisen.

Yhdysvalloilla ei koskaan ole ollut naispuolista varapresidenttiä. Ainoat suurten puolueiden varapresidenttiehdokkaiksi päässeet naiset ovat Geraldine Ferraro vuonna 1984 sekä Palin vuonna 2008.

Etenkin toukokuussa alkaneiden rasisminvastaisten mielenosoitusten myötä Bidenia on myös patistettu valitsemaan ehdokkaakseen musta nainen, mikä pönkittää Ricen ja Harrisin mahdollisuuksia.

Kokko näkee ehdokkaan sukupuolen ja ihonvärin enemmän symbolisina valintoina kuin asioina, joilla olisi suuri merkitys vaalitulokselle. Afroamerikkalaisista noin yhdeksän kymmenestä äänestää demokraatteja joka tapauksessa. Ehdokasvalinta voisi lähinnä aktivoida afroamerikkalaisia äänestämään vilkkaammin.

Luvassa iso rooli

Varapresidentin roolia ei määritellä tarkasti laissa, joten varapresidentti-instituutio on elänyt vuosikymmenten varrella aina kulloisenkin presidentin mukaan.

–  Varapresidentti voi olla iso poliittinen vaikuttaja, tai sitten hän kiertää avaamassa maatalousnäyttelyitä tai osallistumassa Yhdysvaltain edustajana ulkomaisten valtionpäämiesten hautajaisiin, Kokko selvittää.

Bidenin Kokko uskoisi antavan varapresidentille isohkon roolin. Asetelma voisi puhua Ricen, 55, valinnan puolesta.

–  Yhdysvaltain sisäpolitiikka on kaaoksessa. Jos Biden valittaisiin, hän voisi lähettää Ricen maailmalle paikkaamaan suhteita liittolaisiin ja hoitamaan ulkopolitiikkaa, ja keskittyisi itse hoitamaan sisäpolitiikkaa. Siellä on terveydenhuolto, koronakriisi, työttömyys ja rotukysymykset käsiteltävänä, Kokko sanoo.

–  Se on siinä mielessä ristiriitaista, että presidentillä on selkein valta juuri ulkopolitiikassa. Mutta ulkopolitiikka taas ei kiinnosta äänestäjiä yhtään.

Myös Harrisilla, 55, on senaattorina kannuksia presidenttiyteen, mutta ulkopoliittinen kokemus häneltä puuttuu.

Suosikkien joukkoon on viime viikkoina noussut kalifornialainen kongressiedustaja Karen Bass, 66, joka on pitkän linjan afroamerikkalainen poliitikko. Vaikutusvaltainen edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi kannattaa tiettävästi hänen valitsemistaan.

Harris vastaan Rice?

Kokko uskoo, että valinta tehdään ensisijaisesti Harrisin ja Ricen välillä. Mahdollisuutensa on myös Bassilla sekä New Mexicon latinotaustaisella kuvernöörillä Michelle Lujan Grishamilla, 60.

Warrenin, 71, hän sen sijaan laskisi jo pois pelistä sekä tämän iän että valkoisuuden takia. Kokeneen senaattorin Warrenin etuna olisi vedota demokraattien vasemmistosiiven äänestäjiin, mutta se on riskialtista peliä.

–  En tiedä, tyydyttääkö demokraattien vasemmistosiipeä mikään muu kuin jos Bernie Sanders olisi ehdokkaana. Yhdysvalloissa vaalit voitetaan keskeltä. Siinä mennään harhaan, jos valitaan liian äärilaidan ehdokkaita.

Kokko muistuttaa, että marraskuun vaaleissa on pelissä myös senaatin kohtalo, ja demokraattien täytyy ottaa senaatti haltuunsa saadakseen läpi puolueelle tärkeitä hankkeita. Liian vasemmistolainen linja vaaleissa voisi kääntää tiukat senaattikisat republikaaneille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.