"Halusin omistaa kirjan heille, jotka ovat voittaneet itsenäisyyden meille" – Helena Immonen hyödynsi hyytävässä romaanissaan armeijakokemuksiaan ja työtään Puolustusvoimissa

Helena Immosella on mielessä Operaatio punaiselle ketulle jatkoakin. Seuraavaksi häneltä kuitenkin ilmestyy lastenkirja Näkymätön Milanna. Petri Mulari

Miia Hartikainen

Se on nykyaikainen sotakirja sodasta, jollaista toivon, ettei Suomen tarvitsisi koskaan kohdata. Kirja voisi olla lukijalle turvallinen tapa päästä tällaiseen maailmaan.

Näin Helena Immonen esittelee tuoretta esikoisromaaniaan Operaatio Punainen kettu, jossa Suomi joutuu sotaan.

Kirjan kirjoittaminen lähti siitä, että Immonen itse armeijan käyneenä pohti, miten sota koskettaisi monia perheitä.

– Suomessa on aika paljon asevelvollisia. Monesta perheestä joku joutuisi lähtemään. Pohdin myös mitä se tarkoittaisi heille, jotka jäisivät kotiin yhteiskuntaa pyörittämään.

Immonen halusi kertoa tarinan tavallisten suomalaisten ja tilanteeseen joutuvien asevelvollisten kautta.

– Sen jälkeen aloin miettiä, että juoni on mahdollisimman realistinen ja siinä olisi lukijalle sen tuntuisia tapahtumia, että ne voisivat periaatteessa oikeastikin tapahtua.

Monet henkilöiden pohdinnoista ovat sellaisia, joita olen itsekin miettinyt.

Romaani on omistettu Immosen vaarille. Hän taisteli jatkosodassa aaverykmentissä.

– Hän on edesmennyt vuosia sitten. Mummo ja vaari olivat tärkeitä elämässäni. Vaari ei puhunut sodasta, mikä on tyypillistä sodasta palanneille, Immonen kertoo videopuhelussa.

Immosen perheellä ei ollut tietoa vaarin sotakokemuksista. Hänen äitinsä alkoi selvittää suvun tarinaa ja löysi vaarin kirjoittaman runon.

– Se tuli positiivisena ja koskettavana yllätyksenä, sillä hän ei elämässä muutoin ilmaissut runollisuutta. Kun luin runon ensimmäistä kertaa, koin, että saatoin jollain tavalla ymmärtää ja koskettaa sitä, mitä hän on tuntenut ja kokenut ollessaan sodassa.

Immonen ammensi kirjoittamiseen tunteista, millaista vaarilla on saattanut olla jatkosodassa.

– Halusin omistaa kirjan heille, jotka ovat voittaneet itsenäisyyden meille, vaikka kyseessä ei olekaan historiallinen sotakirja.

Yksilön kokemus kiehtoo Immosta. Häntä kiinnostaa miten henkilö reagoi äärimmäisessä tilanteessa, jossa joutuu tappamaan tai pelkäämään, että tulee tapetuksi tai perheelle käy jotain.

– Monet henkilöiden pohdinnoista ovat sellaisia, joita olen itsekin miettinyt. Miten itse toimisin, jos joutuisin kriisiin? Henkilöhahmot ovat tapa käsitellä näitä tunteita.

Kirjassa on kolme päähenkilöä: sisarukset Joni ja Riina sekä Riinan puoliso Mikael, joka työskentelee pääesikunnassa. Sisarukset ovat molemmat aktiivireserviläisiä.

Riina on vanhempi sisar ja perheenäiti, joka luo uraa.

– Hän on elämässä kova suorittaja. Sotaan joutuessa on uusia, vaarallisia tilanteita, joissa ei voi suoriutua niin hyvin kuin hän yleensä itseltään edellyttää.

Syksyn dekkareista löytyy oma jokaisen tyylilajin ystävälle – esittelyssä kymmenen uutuutta

Immonen sanoo, että ilman oppimiaan sotilaan taitoja hän ei olisi voinut kirjoittaa kirjaa. Hän kaivoi omasta armeija-ajastaan tunnelmia, mutta varusmiespalvelus on aivan eri asia kuin itse sota.

Lähtöajatus romaanille oli, että kirjoittajansa tavoin yksi päähenkilöistä on nainen ja reserviläinen. Immonen ei kuitenkaan halunnut korostaa henkilön naiseutta.

– Hän on sotilas muiden joukossa. Ensimmäisen käsikirjoitusversion kirjoitettuani ilmestyi tietokirja naisista intissä. Naisten armeijakokemuksista kirjoitettiin paljon mediassakin. En olisi voinut ohittaa asiaa kokonaan. Myöhempään versioon lisäsin Riinan pohdintoja siitä, mitä hän on joutunut kokemaan naisena intissä.

Helena Immonen tasapainotteli ruuhkavuosien keskellä romaania kirjoittaessaan. Jaksamisen avaimina toimivat liikunta ja hyvät unet. Petri Mulari

Immonen työskentelee seitsemättä vuotta Puolustusvoimilla viestinnän työtehtävissä.

– Kirjoittaminen on ilmaisumuotona ollut itselleni aina luonteva. Jo lapsena haaveilin kirjailijan työstä.

Immosella oli työnsä kautta jo ennestään paljon pohjatietoa sotaromaania varten.

– Aloitin Puolustusvoimilla toimittajana Ruotuväki-lehdessä, johon kirjoitin juttuja maanpuolustuksesta ja maavoimien valmiustoiminnasta. Siksi päätin sijoittaa Jonin valmiusyksikkökoulutukseen, koska se oli itselleni tuttua juttujen kautta.

Immonen halusi, että kirja on kiinni ajassa yhteiskunnallisten mainintojen myötä.

– Pyrin seuraamaan ajankohtaista puolustuspoliittista keskustelua ja turvallisuuspolitiikkaa. Innostuin aina, kun huomasin uutisen, jota pystyin hyödyntämään kirjassa.

Romaanissa tapahtuu paljon asioita sotilastaktisella ja operatiivisella tasolla sekä valtion strategisella, poliittisella tasolla.

– Joni ja Riina ovat taktista tasoa, jolloin kuvaan yhden sotilaan taistelua osana ryhmäänsä. Mikael näyttää operatiivista tasoa, jossa hän näkee pääesikunnassa ylemmän tason, miten joukot liikkuvat ja millaisia iskuja tulee. Valtiojohdon ja presidentti Sauli Niinistön kautta kuvataan valtiollista, strategista tasoa.

Kaikkien tasojen yhteensovittaminen oli kirjoittamisen haasteellinen osuus.

– On ollut tuska, miten tasot kättelisivät keskenään luonnollisesti. Eri juonilonkeroiden yhteen sovittamiseen juonikartta olisi toimiva. Seuraavan trillerin kirjoittamiseen otan opiksi, että piirrän suurimmat juonikuviot kaaviolle.

Jatko-osa Operaatio Punaiselle ketulle on alkanut muodostua Immosen mielessä.

– Voin paljastaa sen verran, että ainakin yksi dramaattinen käänne tulee mahdollisessa jatko-osassa tapahtumaan Joensuussa.

Joensuu on Immosen perheelle tärkeä paikka. He käyvät siellä mummolassa aina kun se on mahdollista.

– Rakastan Pohjois-Karjalaa ja pohjoiskarjalaisia niinkin paljon, että menin yhden kanssa naimisiinkin. Itse olen kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta ihan erilaisista maisemista kuin mieheni.

Ensi keväänä Immoselta on ilmestymässä lastenkirja Näkymätön Milanna. Se on kirjailijan mukaan hauska ja kevyt seikkailusatu. Kirjassa unohdetaan realismi, mutta siinä on myös syvällisiä ajatuksia.

– Olimme mieheni kanssa matkalla Barcelonassa ja heräsin puoliltaöin siihen, että haluan kirjoittaa näkymättömästä tytöstä. Hän kohtaa pojan, joka pystyy ainoana näkemään hänet.

Esikoiskirjailija

Helena Immonen

Syntynyt vuonna 1986.

Kotoisin Haapajärveltä.

Asuu Espoossa.

Alempi tutkinto journalismista ja ylempi viestinnästä Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta.

Työskentelee Puolustusvoimilla viestinnän parissa.

Perheeseen kuuluu aviomies sekä 1- ja 3-vuotiaat lapset.

Puoliso on kotoisin Joensuusta.

Harrastuksena ruoanlaitto, kuntosali, juokseminen ja ulkoileminen lähimetsän lenkkipoluilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.