Jaoitko sinäkin lehtileikkeen kuvan somessa? Harva tietää, että se on rikos

Lehtijuttujen kopiointi ja levittäminen ilman oikeuksien omistajan lupaa on kiellettyä.

Lehtijuttu saatetaan kopioida esimerkiksi ottamalla siitä kuva ja jakamalla se eri foorumeille. Tämä on kuitenkin pääsääntöisesti kiellettyä. Hanna Marjanen

Laura Pohjanpalo, Keijo Lehto

Nettikeskustelijat eivät useinkaan tiedä rikkovansa lakia lähettäessään lehtiartikkeleita eri foorumeille.

Lehtijutun kopioiminen ilman lupaa internetiin on kuitenkin laitonta.

Maksumuureja kierretään muun muassa ottamalla jutusta kuva ja jakamalla sitä eteenpäin. Kopioston toimitusjohtajan Valtteri Niirasen mukaan se on pääsääntöisesti kiellettyä.

– Lain mukaan yksityiseen käyttöön saa kopioida mutta ei saa jakaa eli välittää yleisölle. Tässä on kaksi tasoa, lainsäädännön taso ja sopimustaso eli käytännön taso. On olennaista tutustua käyttöehtoihin, mitä eri verkkosivuilla on.

– Esimerkiksi useiden lehtien verkkosivuilla sisällön jakaminen ilman lupaa on kielletty käyttöehdoissa, Niiranen kertoo.

Entä kuinka suuren osan tekstistä saa jakaa ennen kuin rikotaan tekijänoikeuksia?

– Ei osaakaan. Teos, kuten teksti tai kuva, on suojattu sekä kokonaisuudessaan että osiltaan, Niiranen toteaa.

Suomen Journalistiliiton juristin Sanna Nikulan mielestä selkeää rajaa ei ole.

– Yksittäiset sanat eivät tietenkään nauti suojaa, mutta lyhytkin katkelma voi jo olla suojan piirissä, eikä sitä saa jakaa. Euroopan unionin tuomioistuin on katsonut esimerkiksi, että yhdestätoista peräkkäisestä sanasta koostuva ote on ollut tekijänoikeuden suojan piirissä. Sitä ei siis saanut käyttää ilman tekijänoikeuden haltijan suostumusta.

Siteeraaminen on lain mukaan sallittua, mutta se edellyttää, että tietyt ehdot täyttyvät.

– Pitää olla oma teos, usein teksti, jossa toista teosta siteerataan. Ilman omaa teosta sitaattia ei voida käyttää, Valtteri Niiranen sanoo.

– Lisäksi omalla ja siteerattavalla teoksella tulee olla asiallinen yhteys. Muuten siteeraamiselle ei ole perusteita.

Tekstin tai ohjelman tehnyt toimittaja ei saa välttämättä itsekään jakaa omaa juttuaan verkossa.

– Toimittajat sopivat työnantajansa tai toimeksiantajansa kanssa siitä, miten kumpikin osapuoli saa teosta käyttää, Sanna Nikula sanoo.

– Riippuu siis siitä, mitä on sovittu.

Sama pätee haastateltavaan. Houkutus jakaa juttu, jossa itse on ollut osallisena, voi olla suuri, mutta oikeudet tulisi ensin selvittää.

– Haastateltava ei saa ottaa kopiota jutusta ja jakaa sitä ilman toimittajan tai kustantajan lupaa, riippuen siitä, kummalla oikeudet ovat, Nikula toteaa.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola toivoo, että ihmiset eivät jakaisi somessa kuvia lehden jutuista, sillä se on ikävä teko myös tilaajien kannalta. Tilaajat maksavat lehden juttujen tekemisestä, ja toiset sitten nauttisivat niistä ilmaiseksi. Yhden jutun lukemista varten Keskisuomalaisella on verkossa edullinen mahdollisuus lukea juttu kahden euron hintaan.

– Niin ei tarvitse tehdä rikosta vaan voi jakaa linkin juttuun. Kiinnostuneet voivat sitten sen kahden euron maksusta lukea, Mervola sanoo.

Laki

Kopioida saa yksityiseen käyttöön

Tekijäoikeuslain mukaan julkistetusta teoksesta jokainen saa valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Yksityiseen käyttöön katsotaan kuuluvan perhe ja lähimmät ystävät.

Yksityistä käyttöä varten valmistettuja kopioita ei ole luvallista käyttää muuhun kuin yksityisiin tarkoituksiin. Niitä ei saa muun muassa esittää julkisesti.

Jos itse kopioimiaan teoksia levittää tai myy, on kyseessä tekijänoikeusloukkaus. Seurauksena voi olla rangaistus- ja korvausvastuu oikeudenhaltijoille.

Tekijänoikeusrikoksesta säädetty maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta.

Lähde: Kopiosto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut