Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Vanhat kuvat: Lättähattu kuljetti matkustajat ensimmäistä kertaa Jyväskylästä Haapajärvelle: Aiemmin matka kesti koko päivän, nyt perille neljässä-viidessä tunnissa

Rahastaja Paavo Sorvisto tarkastaa Toivo Jokelan, Olavi Puron ja Taavi Laakkosen matkaliput. Keskisuomalaisen arkisto

Jaana Ojala

Joulukuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1960 lähti vihdoin liikenteeseen ensimmäinen henkilöjuna Jyväskylän ja Haapajärven välillä. Radan rakentaminen oli alkanut 22 vuotta ja 2 kuukautta aikaisemmin. Sota keskeytti välillä rakennustyöt kymmeneksi vuodeksi. Osa radasta oli ollut liikennekäytössä jo aiemmin, mutta henkilöliikenteelle koko rata avattiin vasta 1.12.1960.

Arvi Sintonen kuljetti kiskobussin Jyväskylästä Pihtiputaalle. Keskisuomalaisen arkisto

Henkilöliikenne hoidettiin kiskoautoilla, joita kulki molempiin suuntiin kaksi päivässä. Matka Haapajärveltä Jyväskylään kesti viitisen tuntia. Odotettu juna ristittiin oitis "joululahjajunaksi".

Junaan nousi matkustajia pitkin matkaa: osa oli menossa sukuloimaan, osa oli työmatkalla. Juna-aikataulut oli suunniteltu palvelemaan erityisesti Pihtiputaan ja Kannonkosken koululais- ja muuta paikallisliikennettä.

Keitelepohjan asemalla matkustajat odottavat lättähattua saapuvaksi Keskisuomalaisen arkisto

Taavi Laakkonen hyppäsi junaan Äänekoskelta. Hän oli matkalla työkomennuksen päätyttyä takaisin kotipitäjäänsä Nivalaan. Laakkonen oli tyytyväinen matkantekoon kiskobussilla: aiemmin matkantekoa oli kestänyt koko päivä, nyt uusi junayhteys vei perille neljässä-viidessä tunnissa. Korpraali Pentti Tiainen oli pitkämatkaisimpia matkustajia. Hän matkusti Tikkakoskelta Oulussa olevaan joukko-osastoon.

Suolahtelainen rouva Helmi Liukkonen oli seuralaisensa kanssa matkalla jo vuosia suunnitellulle sukulaisvierailulle Haapajärvelle. Matka toteutui nyt vihdoin henkilöliikenteen alettua.

Pihtiputaan asema joulukuussa 1960. Keskisuomalaisen arkisto

Junassa työmatkalla olleet radan rakennuspäällikkö V. A. Koponen ja liikennetarkastaja E. A. Lampinen haikailivat jo seuraavaa rataosuutta. Jyväskylän-Jämsänkosken rata olisi tavarankuljetuksen kannalta välttämätön jatke Jyväskylän-Haapajärven radalle. Rakennuspäällikkö kertoili matkan aikana toimittajalle tarkkoja tietoja radasta ja sen rakentamisesta. Papereihin oli merkitty mm. tarkka etäisyys Suolahden asemarakennuksen keskipisteestä Haapajärven asemarakennuksen keskipisteeseen. Rakennusten välimatka oli 170 kilometriä ja 652 metriä.

Rakennuspäällikkö V. A. Koponen (oik.), osastoinsinööri H. Virtanen ja rakennusmestari Matti Suojanen tutkivat suunnitelmia radan ääressä Varasen liikennepaikalla. Keskisuomalaisen arkisto

Radanrakennustyöhön on käytetty rahaa huomattavasti alkuperäistä kustannusarviota enemmän, 7,8 miljardia markkaa. Vaikka rata oli valmis ja käyttöön otettu, kunnostustöitä riitti edelleen: työtä on mm. kiskojen vaihtamisessa ja asemarakennusten kunnostamisessa.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut