Mistä hyvästä tämänvuotiset Nobel-palkinnot jaettiin? Tieteen tuoreimpia läpimurtoja esiteltiin kansantajuisesti Jyväskylän yliopiston ja Keskisuomalaisen Nobel-illassa, katso tallenne tapahtumasta

Illan luennoitsijat ja rehtori Keijo Hämäläinen. Risto Aalto

Anna Kivinen

Koronapandemian vuoksi vuoden 2020 Nobel-syksy on poikkeava. Tukholmassa ei järjestetä tällä viikolla vuoden seurapiiritapahtumaa eli juhlavia Nobel-illallisia. Niiden sijaan järjestetään televisioitava palkintoseremonia, johon palkinnonsaajat osallistuvat kotimaistaan.

Myös Jyväskylän yliopiston, Nanotiedekeskuksen ja Keskisuomalaisen Nobel-ilta toteutettiin nyt suurelle yleisölle ainoastaan verkkolähetyksenä. Torstaina 10.12. järjestettävä Nobel-ilta toi tieteen suuret saavutukset esille kansantajuisella tavalla. Verkkolähetystä voi seurata tässä jutussa kello 18 alkaen. Nanotiedekeskuksen johtaja Tero Heikkilä kertoi, että yliopistolle Nobel-ilta on tilaisuus tieteen kansantajuistamiseen.

– Samalla voimme tuoda esille yliopistolla tehtävää huippututkimusta, jota rahoitetaan verovaroilla, sanoi Heikkilä.

Tilaisuudessa käsitellään myös yleisön Nobel-aiheisia kysymyksiä. Kysymyksiä voi lähettää 10.12. kello 19.30 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kumppanuudet@jyu.fi tai WhatsApp- tai tekstiviestillä numeroon 050 300 3230. Tässä tärpit torstain tilaisuuteen.

1 Fysiikan Nobel ja mustat aukot

Fysiikan Nobel -palkinnon saavat brittiläinen Roger Penrose sekä saksalainen Reihard Genzel ja yhdysvaltalainen Andrea Ghez mustien aukkojen fysiikasta. Penrosen teoreettiset tutkimukset osoittivat aukottomasti, että mustia aukkoja voi syntyä gravitaation vaikutuksesta. Genzelin ja Ghezin havainnot osoittivat ensimmäisinä kiistattomasti, että linnunradan keskustassa sijaitsee valtava, noin neljän miljoonan auringon massainen musta aukko. Fysiikan nobelistit esittelee kosmologian professori Kimmo Kainulainen.

2 Kemian Nobel: Miten toimivat geenisakset?

Kemian Nobel-palkinnon saavat geenisaksien keksijät, ranskalainen Emmanuelle Charpentierin ja yhdysvaltalainen Jennifer A. Doudnan. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa kahdelle naiselle. CRISPR/Cas9-geenisaksilla voidaan muokata eläinten, kasvien ja mikro-organismien perimää erittäin tarkasti. Geenisaksien ansiosta unelma perinnöllisten sairauksien parantamisesta voi käydä toteen. Geenisaksien toimintaa esittelee bio ja ympäristötieteiden laitoksen ja Nanotiedekeskuksen apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ja Nanotiedekeskuksen apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg esittelee katsojille kemian Nobel-palkinnon taustoja. Tiina Mutila

3 Lääketieteen Nobel – Hepatiitti C-viruksen löytymisen merkitys aukeaa

Lääketieteen Nobelin saavat yhdysvaltalaiset Harvey J. Alter ja Charles M. Rice sekä brittiläinen Michael Houghton hepatiitti C-viruksen löytämisestä. Sekä akuuttia että kroonista maksatulehdusta aiheuttava virus on pahimmillaan hengenvaarallinen. Nobel-palkittujen tutkijoiden ansiosta virus kyetään nyt tunnistamaan verestä ja heidän löydöksensä ovat myös edesauttaneet viruslääkkeiden kehitystä. Molekyylivirologian dosentti Maija Vihinen-Ranta kertoo, miksi hepatiittivirukset ovat niin vaarallisia ja miksi niiden löytäminen on tärkeää.

4 Taloustieteen Nobel huutokauppateorian kehittämisestä

Taloustieteen Nobel-palkinnon saavat yhdysvaltalaiset Paul Milgrom ja Robert Wilson huutokauppoihin liittyvästä tutkimuksesta, huutokauppateorian kehittämisestä ja uudenlaisten huutokauppamenetelmien kehittämisestä.

Nobel-illassa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Seija Ilmakunnas kertoo, millainen on huutokauppateoria, josta ovat hyötyneet myyjät, ostajat ja veronmaksajat ympäri maailmaa. Samalla selviää myös, mitä tarkoittaa "voittajan kirous".

5 Kirjallisuuden Nobel – Rehtori lausuu runon

Nobel-palkittu yhdysvaltalainen runoilija ja esseisti Louise Glück (synt. 1943) on Pohjois-Amerikan merkittävimpiä nykyrunoilijoita. Esityksessään kirjallisuuden professori Mikko Keskinen valottaa tuoreen Nobel-voittajan runouden erityispiirteitä. Heti torstain tilaisuuden aluksi kuullaan, kun Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen lausuu Glückin runon.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut