"Heillä on leveä takapuoli, jotta he istuisivat hiljaa" – Uskonpuhdistaja Martin Luther oli yksi niistä vaikuttajista, joka jätti jälkensä naiskuvaan

Reformaation 500-vuotisjuhlavuoden näyttelyssä oli esillä tämä Martti Lutherin Kirkkopostilla, joka on painettu Tukholmassa vuonna 1753. Heli Kurimo

Saija Kauhanen

”Miehillä on laaja rintakehä ja kapeat lanteet; tämän vuoksi he ovat älykkäitä. Naisilla taas on kapea rintakehä ja leveät lanteet. Heidän tulee pysyä kotona. Tämä käy ilmi siitä, millaisiksi heidät on luotu. Heillä on leveä takapuoli, jotta he istuisivat hiljaa.”

Näin luonnehti uskonpuhdistaja Martin Luther miehen ja naisen eroja vuonna 1531.

Millainen naisen pitää olla – keholtaan ja käyttäytymiseltään? Heijastuvatko 1500-luvun käsitykset sukupuolesta tähän hetkeen? Osittain kyllä, ja Luther oli yksi niistä vaikuttajista, joka on jättänyt oman leimansa naiskuvaan.

Lutherin ihmiskuvaa väitöskirjassaan tutkinut kirkkohistorian yliopiston lehtori Sini Mikkola sanoo Lutherin näkemysten taustalla olleen antiikista ja keskiajalta periytyviä ajatuksia. Näissä ajatuksissa keho ja sen fyysiset ominaisuudet liitettiin vahvasti sukupuolittuneeseen olemisen tapaan.

– Ajateltiin, että nainen oli miessukupuoleen verraten kylmempi, heikompi ja alamainen, kun taas mies oli lämpimämpi, vahvempi ja johtava. Sukupuoleen liitetyt ominaisuudet johdettiin paljolti biologiasta, Mikkola kertoo.

Vaikka Lutherin tausta-ajatukset sukupuolia erottavista tekijöistä olivat voimakkaita, käytännön elämässä hän ajatteli sukupuolista monimuotoisemmin. Sukupuolten rajat voitiin hyvinkin ylittää niin kodissa kuin kodin ulkopuolella.

Ajateltiin, että nainen oli miessukupuoleen verraten kylmempi, heikompi ja alamainen, kun taas mies oli lämpimämpi, vahvempi ja johtava.

– Luther odotti esimerkiksi miehiltä järkevyyttä ja johdonmukaisuutta, mutta salli monia erilaisia mieheyden ilmentymiä.

Yliopistonlehtori Sini Mikkolan mukaan käsityksissämme ja puheessamme sukupuolesta ja seksuaalisuudesta on jotain yliaikaista. Uzi Varon

Lutherin suhde naisiin oli moniulotteinen ja tilanteen mukaan muuttuva. Vaikka Luther sanoillaan asetti naiset miehiä ”alemmiksi”, hän nosti heitä myös ”ylemmiksi”.

Vaimoonsa, Katharina von Boraan, Luther suhtautui hyvin kauniisti ja kunnioittavasti, vaikka joutuikin julkisesti selittelemään heidän avioliittoaan.

– Kaunis suhtautuminen näkyi heidän kirjeenvaihdossaan. Luther piti vaimoaan järkevänä ja käytännönläheisenä, monin tavoin miehen veroisena. Avioliiton ”selittely” juontui Lutherin kerjäläisveli- ja von Boran nunna-taustoista. Entisen munkin ja nunnan avioituminen oli skandaali, vaikka se periaatteessa oli reformaatioliikkeen opetusten valossa luonteva elämänvalinta.

Lutherin ja reformaatioajan tekstien merkitys tälle päivälle nousee esimerkiksi siitä, että niitä käytetään luterilaisessa kirkossa argumentaatiovälineinä.

Suhteessa kahteen tyttäreensä Luther kertoi löytäneensä itsestään ”naismaisen sielun”, joka kärsi suunnattomasti tytärten liian aikaisista kuolemista.

Moniulotteisesta naiskuvasta kertoo myös se, että Luther nimesi parhaimmaksi ystäväkseen miestyötovereiden sijaan reformaation aatteita Itävallassa edistäneen Dorothea Jörgerin. Hän tosin tuki Lutheria taloudellisesti, joten ystävyyden taustalla saattoi olla myös taloudellisia syitä.

Jos Lutherin ihmiskuvanäkemyksiä on yhä vallalla, historia on tuonut niihin matkan varrella omat höysteensä.

– Tänäkin päivänä esiintyy usein se käsitys, että tietyntyyppinen keho ikään kuin tuottaa tietynlaista toimintaa, tunteita ja ajattelua. Monilta osin sukupuoleen liittyvä keskustelu lähtee yhä kaksijakoisesta sukupuoliajattelusta.

Toki Mikkola pitää nykymaailmaa naisnäkökulmasta hyvin erilaisena kuin se oli Lutherin aikoina, vaikka tasa-arvo ei ole vieläkään valmis.

– Lutherin ja reformaatioajan tekstien merkitys tälle päivälle nousee esimerkiksi siitä, että niitä käytetään luterilaisessa kirkossa argumentaatiovälineinä. Ne ovat perusta, joihin Raamatun lisäksi vedotaan.

Mikkolan mukaan näitä tekstejä voi kuitenkin lukea eri tavoin.

– Historiallisten tekstien luentaan liittyy aina tulkinnanvaraisuutta, eli kyse on tutkijan valinnoista. Kun kirkolliskokous keskusteli vuonna 2018 luterilaisen kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta koskemaan myös samaa sukupuolta olevia, yhtenä pohjana käytettiin reformaatioajan ja Lutherin tekstejä, joilla perusteltiin pitäytymistä nykykäsityksessä. Itse olisin nähnyt myös muunlaisia mahdollisuuksia näiden tekstien tulkinnalle.

Käsityksissämme sukupuolesta ja sitä kautta myös seksuaalisuudesta on Mikkolan mukaan jotain yliaikaista: mies–nais-keskustelu kulkee painotetun kaksinapaisesti ajasta riippumatta.

Tulkinnat toki muuttuvat. Käsitykset esimerkiksi homoseksuaalisuudesta ovat täysin erilaisia kuin 1500-luvulla. Seksuaalisuuteen liittyvä puhe on muuttunut myös luterilaisessa kirkossa.

– Tällä hetkellä osa piispoistakin sallii samaa sukupuolta olevien kirkolliset vihkimiset.

Kirkossa pyörät pyörivät kuitenkin melko verkkaisesti suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Keskustelua naispappeuden oikeutuksestakin käydään paikoin edelleen, vaikka ensimmäiset pappisnaiset vihittiin jo vuonna 1988.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut