Kenen luonto? -suurnäyttelyssä valokuvaajat ja kuvataiteilijat pohtivat muuttuvaa luontosuhdetta

Kenen luonto? -näyttelyn kuraattorina on toiminut Juha Suonpää. Kuvassa Juha Taskisen valokuva Verkkoon kuollut norppa. Suonpää on kuratoinut näyttelyyn yhteensä 22 tekijää. Risto Aalto
Sari Toivakka

Sari Toivakka

Luontokuva on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Ympäristön monimuotoisuuden katoaminen, ilmastonmuutos, eläinten sukupuuttoaalto ja ihmisen muuttuva luontosuhde pakottavat meidät katsomaan maailmaa ja itseämme uusin silmin, sanoo taide-, luonto- ja ympäristökuvauksen dosentti Juha Suonpää.

– Luontosuhteemme voisi olla kestävämpi kanssakulkijuuden ja jakamisen malli, jossa luontoa ei enää ajatella pelkkänä resurssipankkina. Nyt ovat ne hetket käsillä, jolloin tämä pitäisi ymmärtää, hän sanoo.

Eläimet kaiken alkuna – Galleria Ratamossa nähdään luontokuvaaja Heikki Willamon valokuvia

Suonpää on toiminut kuraattorina Jyväskylän taidemuseossa lauantaina avautuvassa Kenen luonto? -näyttelyssä. Kenen luonto? on näyttelykokonaisuus, joka näkyy Taidemuseon lisäksi Keski-Suomen museossa sekä galleria Ratamossa.

Museomestari Jarkko Kaunismäki (vas) kuraattori Juha Suonpää ja valokuvan läänintaiteilija Marko Hämäläinen ripustivat näyttelyä perjantaina Jyväskylän taidemuseossa. Risto Aalto

Korona-aikana luonnosta on tullut uudella tavalla jaettu kokemus. Kansalaiset ovat suunnanneet sankoin joukoin luontoon ja ottaneet luontoa haltuun kännyköillään.

– Viimeistään nyt olemme huomanneet, miten lähellä ja tärkeä luonto oikeastaan on. Me emme enää niinkään suojele luontoa vaan luonto suojelee meitä.

Suonpää on seurannut luontokuvaa ja valokuvannut itse 1970-luvun lopulta saakka. Valokuva on Suonpään mielestä tärkeä työkalu uudenlaisen luontosuhteen hakemisessa ja osoittamisessa.

– Valokuva on realismin ja fiktion rajapinnassa tapahtuva voimakas vaikuttaja. Se on omakohtaisesti tuttu tekniikka kaikille, jokainen kuvaa kännykällä ja osaa lukea valokuvan kieltä. Valokuva jäsentää meitä ihmisinä, näyttää arvojamme ja on tavallaan myös meidän omakuvamme, hän luonnehtii.

Sanna Kannisto: Poecile Montanus. Sanna Kannisto

Kenen luonto? -näyttelysarjaa kuvataan maamme kautta aikain laajimmaksi luontoa käsitteleväksi valokuvahankkeeksi. Ainutlaatuista on myös se, että luontokuvaajat ja valokuvataiteilijat kohtaavat ensimmäistä kertaa samassa näyttelyssä.

Miksi vasta nyt, vaikka luontoaihe on yhteinen?

– Se on pitkä tarina, miksi. Luontokuva erkani 1970-luvulta lähtien omaksi lajityypikseen. Taiteen kenttäkamppailussa apurahapolitiikka on synnyttänyt juopaa ja kirjoittamattomia rajalinjoja. Luontokuva jäi paitsioon valokuvataiteen apurahojen piiristä, joka on painottunut pääosin taidevalokuvalle.

Suonpää sanoo innostuneensa näyttelyyn osallistuvien valitsemisesta juuri rajojen rikkomisen vuoksi.

– Ei ole väliä, kumpaan leiriin kuulut. Valokuvataiteilijat ovat ympäristötietoisia ja yhdistävät teoksiinsa kulttuurillisia merkityksiä, luontokuvaajille leimaa-antavia ovat journalistinen ote ja lajituntemuksen syvyys. Näyttelyssä luontokuva ja taidekuva yhdistetään yhdeksi suureksi luonnon moninaisuuden ja uudelleen katsomisen puheenvuoroksi.

Visuaalisia ja katsojan haastavia luontokuvia

Kun kysytään kenen luonto, vastaus Suonpään mielestä on, että ei kenenkään.

– Olen hakenut näyttelyyn moniäänisyyttä, mahdollisuutta tarkastella luontoa monipuolisemmin kuin aiemmin. Luontoa ei voi karsinoida, eikä luontoa ole vain se, mitä näemme kansallispuistoissa. Luonto voidaan nähdä monin tavoin myös ihmisessä itsessään, ja eläin on paljon muuta kuin mitä ajattelemme. Sosiaalisuuden käsitettä on myös syytä laajentaa, koska se on avain kanssakulkijuuteen yhdessä luonnon kanssa.

Kriittinen valokuva ei tyydy tavanomaiseen esittämiseen. Se viettelee ja pakottaa tarkastelemaan uudelleen ajattelu- ja toimintamallejamme, Suonpää kokee.

– Valitsin luonto- ja taidekuvia, joista uskon, että niiden ohi ei pysähtymättä kulje. Havahdus ja neuvottelu kuvan äärellä ovat nykytaiteen tunnuspiirteitä. Loputtoman kuluttamisen kritiikki näkyy monissa teoksissa ja useat teokset ilmentävät sitä, mitä laajat joukot tällä hetkellä ajattelevat: kunpa voisin tehdä jotain asioiden hyväksi.

Nina Huisman: Flag of Earth. Risto Aalto

Striimatussa kolmituntisessa avaustilaisuudessa lauantaina 27.3. klo 13 esiintyvät näyttelyn kuraattori TaT Juha Suonpää, valokuvataiteilija Sanna Kannisto, valokuvaaja ja tutkija FT Leena Saraste sekä luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamo. Näyttelyn ja tilaisuuden antia ovat kommentoimassa kuvataiteilija Samuli Heimonen ja tutkijatohtori TaT Satu Olkkonen. Avaustapahtuman juontaa luontotoimittaja Minna Pyykkö.

Kenen luonto? -näyttely Jyväskylän taidemuseossa 27.3.– 16.5.2021.

Katso avajaistilaisuus suorana lauantaina 27.3. klo 13. https://vimeo.com/event/796381 tai ksml.fi.

Kenen luonto?

Laaja näyttelyhanke

Maamme kautta aikain laajin luontoa käsittelevä valokuvahanke Kenen luonto? yhdistää valokuvataiteilijoita ja luontokuvaajia pohtimaan uutta luontokuvaa sekä sen roolia yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä.

Hanke on Taiteen edistämiskeskuksen koordinoima.

Valtakunnallinen päänäyttely on Jyväskylän taidemuseossa, alueellinen Keski-Suomen museossa. Lisäksi galleria Ratamossa nähdään Heikki Willamon näyttely.

Taidemuseon päänäyttelyssä esittäytyvät seuraavat tekijät: Lauri Eriksson, Mika Honkalinna, Nina Huisman, Juho Jäppinen, Sanna Kannisto, Jaakko Kahilaniemi, Sami Karjalainen, Veera Konsti, Laura Konttinen, Ritva Kovalainen, Harri Larjosto, Lasse Lecklin, Ulla-Mari Lindström, Esko Männikkö, Anna Niskanen, Tuula Närhinen, Riitta Päiväläinen, Antti-Jussi Rantala, Perttu Saksa, Juha Taskinen, Noora-Maija Tokee ja Markus Varesvuo. Näyttelyn on kuratoinut Juha Suonpää.

Jyväskylän jälkeen näyttely jatkaa Turkuun, Ouluun ja Lapualle.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut