Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

D-vitamiini voi ehkäistä syöpäkuolemia – ylipainoisilla puutostila syntyy herkästi

D-vitamiinin vaikutukset on havaittu 50–100 mikrogramman päiväannoksilla. Ylipaino lisää vitamiinin tarvetta.

Talviaikaan D-vitamiinilisä on suomalaisille tarpeen etenkin, jos vitaminoitujen maitotuotteiden ja kalan syönti on vähäistä. Huhtikuun puolen välin jälkeen D:tä on saanut tankattua jo auringosta. Juha Inkinen

Saija Kauhanen

D-vitamiinilisä näyttää ehkäisevän jonkin verran syöpäkuolemia ja diabeteksen kehittymistä. Vaikutukset on todettu tutkimuksissa, joissa D-vitamiinilisää on käytetty 50–100 mikrogrammaa päivässä eli 5–10-kertainen annos nykyisiin aikuisten saantisuosituksiin nähden.

– Tämänhetkisen tutkimusnäytön perusteella D-vitamiini voi mahdollisesti vaikuttaa syöpäkasvaimen kasvuun ja etäpesäkkeiden lähettämiseen, mutta itse syövän ilmaantumiseen sillä ei näyttäisi olevan vaikutusta, apulaisprofessori Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä kertoo.

Tutkimuksissa D-vitamiinilisän käyttö on ehkäissyt myös esidiabeteksen kehittymistä tyypin 2 diabetekseksi. Sokeriaineenvaihdunnan häiriö on voinut jopa korjaantua vitamiinilisän käytön myötä.

– D-vitamiini siis vaikuttaa niin, ettei diabetes pääse puhkeamaan. Vaikutus on tosin melko lievä, noin 10–15 prosenttia pienempi kuin lumevalmisteita käyttäneiden, Virtanen sanoo.

Suomalaisista noin 700 000 potee esidiabetesta. Monessa tapauksessa se kehittyy vuosien mittaan tyypin 2 diabetekseksi. Tyypin 2 diabetesta taas arvioidaan sairastavan noin 500 000 suomalaista, osa tietämättään.

Kuluneen vuoden aikana on tutkittu runsaasti D-vitamiinin saannin yhteyttä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Espanjassa tehdyssä pilottitutkimuksessa on osoitettu, että D-vitamiinista voi olla hyötyä vakavan tautimuodon ehkäisyssä. D-vitamiinin varastomuodon, kalsidiolin, antaminen koronan vuoksi sairaalaan joutuneille potilaille ehkäisi tehohoitoon joutumista. Tutkimusten tulokset ovat kuitenkin vielä ristiriitaisia, eikä Virtasen mukaan ole näyttöä siitä, että D-vitamiinilisällä voitaisiin ehkäistä tartuntoja.

Mitä enemmän ihmisellä on rasvakudosta, sitä enemmän se sitoo D-vitamiinia ja vähentää elimistössä käytössä olevan D-vitamiinin määrää.

– Tutkimuksissa on näkynyt se, että vakavan koronataudin sairastaneilla on matalat D-vitamiinitasot, mutta johtuvatko ne sairastumisesta vai jostakin muusta? Ylipainosta, perussairaudesta, tupakoinnista tai siitä, että ihminen ei liiku?

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa terveyshyödyt on saatu D-vitamiinin 50-100 mikrogramman päiväannoksilla. Juha Inkinen

Suomessa HUS on suositellut vaikean koronavirustaudin ehkäisemiseksi 20 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää kaikille yli 70-vuotiaille, ympärivuorokautisessa hoidossa oleville sekä tummaihoisille aikuisille. Merkittävästi lihaville, joiden painoindeksi on yli 30, HUS suosittelee 50 mikrogramman päiväannosta.

– Lihavuuden yhteys mataliin D-vitamiinitasoihin on tunnettu jo pitkään. D on rasvaliukoinen vitamiini. Mitä enemmän ihmisellä on rasvakudosta, sitä enemmän se sitoo D-vitamiinia ja vähentää elimistössä käytössä olevan D-vitamiinin määrää. Ylipainoiset siis tarvitsevat D-vitamiinia keskimääräistä enemmän, jotta vaste olisi sama kuin normaalipainoisilla, Virtanen selventää.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa on todettu, että osa ihmisistä voi tarvita isompia D-vitamiiniannoksia kuin toiset saadakseen samoja molekyylitason vaikutuksia. Arvioiden mukaan joka neljännellä suomalaisella on tällainen matala D-vitamiinivaste.

Jos tasot ovat reilusti alle suositellun 50 nanomoolin vähimmäispitoisuuden, D-vitamiinista on todennäköisesti puutetta.

Pitäisikö oma D-vitamiinitaso sitten mittauttaa vasteen selvittämiseksi? Ei välttämättä, sanoo Virtanen.

– Mittaukset ovat kaksipiippuinen juttu, sillä ei ole olemassa standardoitua D-vitamiinin mittausmenetelmää. Mittaukset voivat siten antaa hyvin vaihtelevia tuloksia. 60 nanomoolia litrassa voi tarkoittaa todellisuudessa 40 tai 80 nanomoolia litrassa. Jos tasot ovat reilusti alle suositellun 50 nanomoolin vähimmäispitoisuuden, D-vitamiinista on todennäköisesti puutetta.

Mittaukset ovat tarpeen, jos elimistössä epäillään puutostilaa tai on kyse sairaudesta. Esimerkiksi osteoporoosipotilaille D-vitamiinimittaukset ovat rutiinia.

Talviaikaan suomalaiset saavat D-vitamiinia lähinnä vitaminoiduista maitotuotteista, kasvirasvoista ja kalasta.

– Jos näitä ei syö, D-vitamiinia ei saa käytännössä talviaikaan muualta kuin vitamiinilisistä, Virtanen toteaa.

Kesällä iho hoitaa D-vitamiinin muodostuksen. Kevätaurinko alkoi porottaa jo huhtikuun puolenvälin jälkeen niin, että UV-indeksi nousi Suomessa yli kolmen. Kolme on raja sille, että iho pystyy tuottamaan D-vitamiinia.

– Ihotyypistä riippuen noin 15–30 minuuttia keskipäivän auringossa tai jossakin välissä kello 10–17. Aurinkosuojaa ei tarvitse karttaa, eikä ihoa polttaa, sillä iho pystyy muodostamaan D-vitamiinia myös aurinkovoiteen läpi.

Useimmat suomalaiset saavat riittävästi D-vitamiinia. Nykyinen aikuisten ja lasten 10 mikrogramman päiväsuositus on vuodelta 2014. 75 vuotta täyttäneille suositellaan 20 mikrogrammaa. Turvallisena ylärajana aikuisille pidetään pitkäaikaisessakin käytössä sataa mikrogrammaa päivässä.

Virtanen ei usko, että väestötason suositukset muuttuvat ainakaan kovin rajusti, sillä tutkimuksissa suurten D-vitamiiniannosten vaikutukset ovat olleet vaatimattomia. Esimerkiksi sydäntauteihin ei ole juuri hyötyjä havaittu.

– Maailmalla on menossa isoja D-vitamiinitutkimuksia, eli odotellaan ensin niiden tuloksia. Arvelen, että suurempien annosten tarvetta voidaan pohtia kohdennetusti vaikkapa syöpien ja diabeteksen kohdalla.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut