Suomen kommunistiseen puolueeseen (SKP) kohdistui tiedustelutoimintaa vuosina 1958–1979. SDP:n ja Suomen puolustusvoimien yhteistuumin toteuttama puolueurkinta paljastui yhden ainoan kerran Jyväskylässä vuonna 1959, kertoo Yle.
Aiemmin historian pimennossa olleesta tapauksesta kerrotaan historiantutkija Risto Reunan uudessa, edesmenneestä sosiaalidemokraattien vt. puoluesihteeri Veikko Puskalasta (1911–1989) kertovassa elämänkertateoksessa Puskalan putiikki — Puoluevakoilija Veikko Puskalan kaksoiselämä.
Puskala johti puolustusvoimien pääesikunnan viestiyhteyskeskuksen päällikön avulla järjestelmällistä puoluevakoilua SKP:n sisällä, ja hänen toimistonsa sai haltuun tietoja myös Neuvostoliiton Suomea koskevista suunnitelmista ja toimista.
Teoksen mukaan tiedustelijoiden vakoilulaitteet paljastuivat Jyväskylän Tellervonkadulla toimineen SKP:n piiritoimiston pihalla, kun siellä tehtiin lumien sulettua pihatalkoita. Talkoolaisen haravan piikki "rihvaisi" nurmen alta esiin johdon, joka kulki toimiston kokoushuoneeseen, jonne oli koverrettu kukkalaudan alle kolo lankarullan kokoiselle mikrofonille. Toinen johto vei viereiseen omakotitaloon, josta löytyi kelanauhuri.
Piiritoimisto raportoi asiasta eteenpäin. Risto Reunan mukaan suojelupoliisin paperit tapauksesta poistettiin kuitenkin arkistosta. Reunan mukaan löytyneet laitteet antavat aiheen olettaa, että Tellervonkadun piiritoimistolle tehty mikitys oli ammattityötä ja pääesikunnan avustuksen tulosta.
– SKP vaikeni urkinnasta, vaikka samaan aikaan puolue piti kovaa meteliä eduskunnassa suojelupoliisin lopettamisesta. Herää kysymyksiä: Mitä SKP sai, kun se ei hiiskahtanutkaan asiasta? Reuna esittää.
"Puskalan putiikin" raportteja toimitettiin laajalle piirille, johon kuului 1970-luvulle tultaessa lähes 300 päättäjää. Esimerkiksi presidentti Urho Kekkonen ja SDP:n entinen puheenjohtaja Kalevi Sorsa luki Puskalan raportteja.