Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Raija ja Arto Hämäläinen ovat tosi mökkiläisiä – Saareen mennessä laiva on lastattu mullalla, vedellä, ruualla, kaasulla ja kukilla

Kansainväliset kollegat kadehtivat jyväskyläläistä Raija Hämäläistä, 46.

– Muun Eurooppan ollessa kiinni, minä olen voinut osallistua palavereihin perheen mökkiterassilta Keiteleen rannalta Pynnönsaaresta, ja siitä ulkomaalaiset työkaverit ovat vilpittömän kateellisia, kertoo Hämäläinen.

– Mökin terassilla on hyvä nettiyhteys, viimeisen vuoden aikana se on ollut usein työpaikkani.

Hämäläinen työskentelee kasvatustieteiden teknologian oppimis- ja opetuskäytön professorina Jyväskylän yliopistossa ja johtaa kansainvälistä hanketta. Nyt matkustelu on muuttunut etäpalavereiksi.

– Monet ulkomaalaiset kollegat ovat käyneetkin mökillämme. Belgialainen työkaveri ihmetteli, kuinka täällä voi olla näin kirkasta vettä. Hän sai muuten taannoin satojen eurojen sakot, kun oli puoli tuntia myöhässä ulkonaliikkumiskiellon aikana sovitusta kulkuajasta, kertoo Hämäläinen.

Onneksi veli on matemaatikko.

Pihapolulla töistä palannut puoliso Arto Hämäläinen, 46, kulkee i love Pynnönsaari -muki kädessään ja kehuu saaren ”spotteja”. Ne ovat kivisiä rantoja, joilla voi parkourata eli hyppiä kiviltä toiselle – sitä harrastaa koko perhe. Vanhemmat innostuivat lajista kun perheen 15-vuotias poika Joel alkoi harrastaa sitä.

– Olemme rakentaneet tänne harjoittelua varten tasapainoratoja, kertoo Arto.

Laukaan Valkolan koulun opettajana työskentelevän Hämäläisen työmatkan viimeinen osuus sujui veneellä, joka oli lastattu ruualla, kaasulla, juomavedellä ja mullalla. Multa käytetään yrttilaatikon viljelmille.

– Ensin piti satamassa vähän koekäyttää moottoria. Vene oli uponnut laiturin viereen, josta veli Seppo Hämäläinen sen sukulaismiehen kanssa pelasti. Oli ilmeisesti pilssiveden poistomoottorista loppunut akku, pohtii Hämäläinen.

Pihamaan ruokailutilassa nauttii välipalaa nuoriso. Porukan ruokahalu on kasvanut päiväkylvyllä paljussa. Joelin kaverit Onni Honkala ja Jasper Lindqvist ovat saapuneet viikonloppuvieraiksi.

– Täällä on mukavaa olla rauhassa, vakuuttavat kaupunkilaisvieraat.

– Välillä minulle kesän mittaan maistuisi kyllä kaupunkiaikakin, miettii Joel.

Seuraa kuitenkin löytyy lähirantojen sukulaismökkien nuorisosta.

– Muulloin piirtelen ja parkouraan, uiminen on hauskaa silloin, kun tarkenee.

Täällä kun on noita luonnon suomia luksusjuttuja.

Tekemistä saaressa riittää.

– Ostimme mökkimme muutama vuosi sitten Arton sedältä. Vuosien aikana olemme tehneet täällä kaikenlaista pientä, mutta viime kesänä oli isompi projekti kesäkeittiö-ruokailutilan kanssa, kertoo Raija.

– Siinäpä olikin tekemistä, mutta onneksi veli on matemaatikko, nauraa Arto.

Pihassa oli sopivasti käyttämätön alue, johon rakennus suunniteltiin.

– Lyötiin keppejä maahan ajatuksella, että se saa olla monimuotoinen, viuhkamainen rakennus. Luultiin, että se on ihan yksinkertainen homma, mutta saipa siinä tehdä laskutoimituksia rakenteiden kanssa.

Ruokailutila ei ole veljesten ensimmäinen yhteinen rakennusprojekti saaressa, jossa Hämäläisillä on ollut mökki kuusikymmentäluvulta lähtien.

– Ennen kuin hankimme tämän nykyisen mökin, rakensimme Sepon kanssa perheelleni hirsisen talviasuttavan ”aitan” isämme aikoinaan rakentaman mökin viereen.

Sadan metrin päässä oleva vanha mökki on Hämäläisen äidin ja veljien käytössä ja aitta on nyt Joelin valtakuntaa.

– Sinne on mukava majoittaa omaan rauhaansa myös vieraita. Talvella asumme sielä usein itsekin, kertoo Arto Hämäläinen.

Hämäläisten mökkeily on yhä enemmän ympärivuotista.

– Viime talvena hiihdettiin ja toissa talvena oli loistavat luistelukelit. Täällä kun on noita luonnon suomia luksusjuttuja, iloitsevat Hämäläiset.