Joonas Konstig
Viimeinen kaatunut
WSOY 2021, 272 s.
Joonas Konstigin reilu vuosi sitten ilmestynyt kirja Vaaran vuodet on saanut jatko-osan. Viimeinen kaatunut liittyy sodanjälkeiseen asekätkentään, ja sen pääosissa hääräävät punainen Valtiollinen poliisi ja entiset rintamaupseerit. Kommunistien ja isänmaallisten vastakkainasettelu menee kirjassa päähenkilöiden tasolle.
Isoveli Aarne, entinen kaukopartiotiedustelija, joutuu palaamaan Ruotsista Suomeen asekätkentään liittyvän kavalluksen vuoksi. Suomen itsenäisyyskin saattaa olla vaakalaudalla. Tehtävä Pohjois-Karjalassa osoittautuu oudoksi ja hengenvaaralliseksi. Pikkuveli Hugo, Valpon etsivä, joutuu hankalaan tilanteeseen: Aarne pitäisi vangita, mutta kun on veljestä kysymys...
Edellisessä kirjassa Hugo oli enemmänkin päähenkilö, nyt Aarne ja hänen vaimonsa Helen ovat selkeä pääpari.
Sodan merkitsemät ja sekoittamatkin ihmiset elävät sivuilla uskottavasti.
Kirjan juoni on melkoisen yksinkertainen. Juonen rakentamista paremmin Konstigilta onnistuukin tässä kirjassa asioiden ja tapahtuminen kuvailu. Romaanissa onkin jonkin verran täytteenomaista kuvailua vähän siitä ja tästä.
Ilomantsi toimii näyttämönä suurimmalle osalle tapahtumista, ja mielenkiintoisesti Konstig ympäristöä ja tapahtumia kuvaakin. Sodan merkitsemät ja sekoittamatkin ihmiset elävät sivuilla uskottavasti, vaikka välillä oudosti toimivatkin. Osaa henkilöistä kuitenkin vaivaa jonkinlainen irrallisuus, esimerkiksi myyttisiin mittoihin kasvava Karhapää on filosofointeineen hieman epäuskottava.
Faktaa ja fiktiota yhdistelevä Viimeinen kaatunut on kelpo viihdettä ja kiinnostavaa ajankuvaa, vaikka kirja ei aivan yllä ensimmäisen osan tasolle. Kun Konstig tuntuu olevan jännityskirjailijana omalla tontillaan sodanjälkeisen ajan kuvaajana, en ihmettelisi vaikka jatkoa tällekin tulisi.