Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Taiteilijat jahtasivat pääkallon varastanutta koiraa harjalla – Jos suunnitelmat toteutuvat, panostetaan Retretin alueeseen kymmeniä miljoonia euroja

Teoksen juurella ollut pääkallo päätyi koiran suuhun. Marko Puumalainen

Olli Sorjonen

Liekö hyvä vai huono enne, jos koira varastaa pääkallon Kalevala-teemaisen taidenäyttelyn avajaisista. Tätä pohtivat Saimaan taideluolan eli Retretin kesänäyttelyn kuraattorit Satu Kalliokuusi ja Reetta Gröhn-Soininen sekä kuvataiteilija Tuija Hirvonen-Puhakka.

– Naapurin koira oli päässyt vapaaksi, juoksi sisään ja nappasi taideteoksen juurella olleen jonkin eläimen kalloluun kappaleen suuhun. Taiteilijat sitten jahtasivat koiraa harjan kanssa.

Nyt Maailma ylösalaisin – myytti uudelleen synnystä -installaatio on ehjä ja kallo paikallaan. Muistona sattumuksesta näkyy teokseen kuuluvassa hiekassa tassun jälkiä.

Kuvataiteilija-kuraattorit Reetta Gröhn-Soininen ja Satu Kalliokuusi Retretissä. Marko Puumalainen

Kyseinen teos on osa Kalevahan kankahille, taiteen tyyssijoille -näyttelykokonaisuutta Punkaharjun Retretissä.

Bunkkeri-nimisessä tilassa, jonne koirakin murtautui, on esillä Joensuun taiteilijaseuran näyttely, harjun laen taidepolulla esillä on ympäristötaidetta 20 eri taitelijalta ja Mutteri-rakennuksessa nähdään Pekka Pitkäsen ja Sanna Hukkasen taidetta.

Lisäksi alueella on puunveistotaidetta 12 eri tekijältä, kuten mongolialaiselta mestariveistäjä Lkhagvadorj Dorjsurenilta.

Luolaston taidenäyttely avautuu vasta heinäkuun 9. päivä.

– Onhan luolasto se, joka tämän paikan täysin ainutlaatuiseksi tekee. Täytyy hattua nostaa niille, jotka sen ovat aikanaan visioineet. Ja nykytekijöille, jotka sen nyt remontoivat, Kalliokuusi sanoo.

Heidi Hännisen Kalevala-aiheinen seinämaalaus. Marko Puumalainen

Retrettiä pyörittävät nykytekijät ovat sijoittajapariskunta Sinikka ja Kai Mäkelä, joiden johdolla aluetta nyt kehitetään uuteen loistoon.

Ensisävelet saatiin viime kesänä, kun kuvataidetoiminta pitkän tauon jälkeen taas aloitettiin suppeasti mutta tasokkaasti.

Tänä kesänä luolastoa remontoidaan vastaamaan nykyisiä turvamääräyksiä, joten se avataan vain pieneltä osin yleisölle.

Sen sijaan taidepolku ja piha-alue ovat jo saaneet uutta eloa. Ja lisää on luvassa.

– Tulevaisuuden suunnitelmissa on kunnon laaja galleriatila, taiteilijaresidenssi sekä majoitustilaa, kertoo Tuunasensaaren Luola Oy:n hallituksen puheenjohtaja Sinikka Mäkelä.

Sotkanpesä. Marko Puumalainen

Alueella on käynnissä kaavamuutos, jolla haetaan mahdollisuutta rakentaa saarelle jopa viisinkertainen määrä rakennusalaa verrattuna vanhan Retretin aikaan.

Viime kesänä uutisoitiin, että alueelle kaavaillaan viiden tähden hotellia.

Jo nyt luolastoa on remontoitu, vanhoja rakennuksia purettu ja piha-aluetta uusittu usealla miljoonalla eurolla.

Jos kaikki suunnitelmat toteutuisivat, puhutaan alueen investointien kohdalla useista kymmenistä, jollei lähemmäs sadasta miljoonasta eurosta.

– Haaveissa on myös näkötorni, josta voisi katsella sekä Puruvedelle että Pihlajavedelle ja ihailla tätä Punkaharjun ainutlaatuista maisemaa, Mäkelä kertoo.

Sinikka Mäkelä kertoo, että alueelle kaavaillaan muun muassa hotellia ja näkötornia. Marko Puumalainen

Vaikka luolastoon ei alkukesästä vielä pääse, riittää alueella nähtävää. Taidepolku on kasvanut viime vuodesta kolminkertaiseksi ja esillä on hyvin monentyyppisiä teoksia.

On ääntä, on puuta, on metallia. On herkkää ilmaisua, kuten taiteilija Tiina Hallakorven Marjatan puolukkahameessa, mutta myös jyräkkää sanomaa, kuten Maria Huhmarniemen nyrkkeilysäkkien ja metsien hakkaamisen rinnastavassa teoksessa.

Pekka Pitkäsen teokset näyttävät metallillta, mutta ovat puuta. Marko Puumalainen

Näyttelykokonaisuuden tähti on konkaritaiteilija Pekka Pitkänen, jonka teokset Mutteri-tilassa ovat mykistäviä taituruudessaan.

Näyttelyesitteessä Pitkäsen teoksia taustoittaa jo edesmennyt taidekriitikko Otso Kantokorpi. Eipä hänen tekstiinsä ole lisättävää:

– Kuvanveistäjä Pekka Pitkänen​ on tullut tunnetuksi jyhkeistä, vähäeleisistä ja virtuoosimaisesti patinoiduista veistoksistaan, jotka viittaavat ihmiskunnan määrittelemättömään menneisyyteen: toteemien, merkkien, kilpien, haarniskojen syntyyn. Hänen veistoksiaan onkin verrattu kulttiesineisiin. Niiden meditatiivinen luonne ja merkityssisältöjen sinänsä varsin yksinkertainen – mutta juuri yksinkertaisuudessaan jylhän voimakas – tihentymä ovat aina saaneet katsojan pysähtymään, pohdiskelemaan ja hiljentymään.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut