Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Vakuutuspetos, uskottomuus, varastaminen työpaikalta, salakuuntelun kohteeksi joutuminen – Pauliina Susi kirjoitti kirjan suomalaisten yksityisetsivien tarinoista

Pauliina Suden uutuuskirjassa 14 suomalaista salapoliisia kertoo hurjiakin tarinoita matkan varrelta. Sanna Sarenius

Sanna Sarenius

Läheisen katoaminen, vakuutuspetos, uskottomuus, varastaminen työpaikalta, salakuuntelun kohteeksi joutuminen, taustojen selvittäminen ennen tosi tv- ohjelman kuvauksia.

Tässä muutamia esimerkkejä toimeksiannoista, joita suomalaiset yksityisetsivät saavat asiakkailtaan.

Suomessa työskentelee satakunta yksityisetsivää.

Kirjailija Pauliina Susi on koonnut Yksityisetsivä – Varjo kannoillasi -kirjaansa neljäntoista suomalaisen yksityisetsivän tarinoita. Yksi heistä on Markku Vuorela.

Idea etsiväkirjasta syntyi seitsemän romaania kirjoittaneen Suden dekkarin lukutilaisuudessa, jonka päätteeksi kuulijana mukana ollut yksityisetsivä tuli jättämään käyntikorttinsa kera saatesanoja: ”palataan.”

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että ai näitä on aivan oikeasti olemassa. Kyseinen etsivä oli jäämässä eläkkeelle ja hänellä oli kova tarve päästä kertomaan, mitä kaikkea hänelle on matkan varrella tapahtunut, Susi kertoo.

Istuin nuhruisessa pitseriassa ja yritin selvittää, kuka minua tarkkailee.

Kirjailija kuunteli miehen tarinoita ja pääsi pian mukaan yksityisetsivien koulutuspäiväänkin.

– Sain olla harjoitusseurattavana. Istuin nuhruisessa pitseriassa ja yritin selvittää, kuka minua tarkkailee. Asia ei koskaan selvinnyt.

Susi sai myös osallistua valheenpaljastuskokeeseen sekä käydä Keravan Klondyke-talolla tutustumassa turvallisuusmuseossa, jonne oli koottu tavaroita salapoliisien työstä: piilokameroita, seurantalaitteita ja muun muassa mustetta, joka katoaa näkyvistä.

Vuoden päivät Susi jututti yksityisetsiviä eri puolilta Suomea.

– He kertoivat työstään, sen vaatimuksista ja menetelmistä, tarinoivat tyypillisimmistä ja toisaalta myös erikoisimmista toimeksiannoistaan vuosien varrelta.

Tarinoiden lisäksi Susi sai kuulla alaa kohdanneista suurista muutoksista viime vuosikymmenien aikana. Esimerkiksi tiedon saaminen on nykyetsiville huomattavan paljon hankalampaa kuin vielä 1970–1990-luvuilla, jolloin poliisi ja muutkin virkamiehet auttoivat mielellään etsivää ja antoivat tiskin alta paljonkin tietoja. Kaikkein hurjimmat tarinat sijoittuvatkin edellisille vuosikymmenille.

Moni yksityisetsivä saa työssään kohdata myös ihmisiä, joiden oikea auttava taho olisi jokin muu kuin salapoliisi.

– Yksityisetsiville soittaa usein ihmisiä, jotka epäilevät, että heidän puhelintaan kuunnellaan, joku käy kotona siirtelemässä tavaroita tai syömässä mansikat pakastimesta.

Etsivän ammatissa joutuu olemaan herkkä sille, miten tämän tyyppisiä tilanteita hoitaa ja onnistuvatko he ohjaamaan nämä ihmiset eteenpäin oikealle auttavalle taholle.

Etsivät kuuntelevat paljon ihmisten murheita ja yrittävät auttaa, vaikkei siitä mitään toimeksiantoa seuraisikaan.

Pauliina Susi yllättyi myös siitä, miten monenlaisia asioita selvitellään yksityisetsivien kautta ilman, että poliisia otetaan mukaan ollenkaan.

Yksityisetsivä – Varjo kannoillasi

Tositarinoita uutuuskirjasta

Joku kävi öisin tyhjentämässä uimahallin pajatsopeleistä rahat. Etsivä kätkeytyi kahvilaan ja jäi odottamaan. Yöllä kaksi miestä hiippaili hiirenhiljaa paikalle ja alkoi tyhjentämään pajatsoja. Etsivä pysäytti heidät aseella uhaten. Pian lukuisat poliisipartiot olivat saartaneet uimahallin ja roistot pidätettiin.

Nainen oli alkanut saada eksältään ikäviä viestejä puhuttuaan puhelimessa ystävänsä kanssa. Nainen epäili, että hänen asunnossaan on kuuntelulaitteita. Etsivä kävi tutkimassa tilanteen. Naisen puhelimesta löytyi haittaohjelma. Eksä oli kaapannut puhelimen hallintaansa ja saattoi kuunnella hänen puheluitaan ja lukea hänen viestinsä. Vaikka puhelin oli näyttö pimeänä, se toimi mikrofonina.

Asiakas soitti ja kertoi, että häntä käsketään telepaattisesti tekemään asioita ja kun hän ei tee niitä, hänelle aiheutetaan rangaistukseksi päänsärkykohtauksia. Etsivä ehdotti, että hypnoosi voisi olla oikea apu. Myöhemmin asiakas kertoi, että käskytys oli loppunut, kun hän oli käynyt hypnoosihoidossa.

Tässä kolme tiivistelmää tositarinoista, joita suomalaiset yksityisetsivät kertovat Pauliina Suden uutuuskirjassa.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut