Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Lämmin sää sai kyyt liikkeelle – kyiden puremia koiria on tuotu hoitoon tavallista enemmän

Kyitä ei ole normaalia enempää, mutta niitä on havaittu paljon. Ahti Keränen

Hannu Kauhanen

Lämmin sää on saanut kyykäärmeet liikkeelle. Kyistä on tehty havaintoja paikoilla, joilla niitä ei aikaisemmin ole nähty, mikä on saanut ihmiset miettimään, ovatko kyyt runsastuneet.

Näin ei kuitenkaan ole.

– Kyyt, joita nyt näemme, ovat syntyneet viime ja sitä edeltävinä kesinä. Viime kesä ei edes ollut erityisen lämmin, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Saura, joka on tuttu Radio Suomen Luontoillan kala- ja matelija-asiantuntijana.

Sauran mukaan jo pitkään jatkunut lämmin sää on saanut yksinkertaisesti käärmeet liikkeelle.

– Kyy on vaihtolämpöinen eläin, jonka ruumiinlämpö noudattaa ympäristön lämpötilaa. Niiden aktiivisuus ja ravinnontarve lisääntyvät lämpimässä säässä, jolloin ne lähtevät liikkeelle, ja niitä nähdään usein.

Samoin jos toukokuussa tulee kovin lämmintä, kyitä näkee usein ylittämässä maanteitä.

– Silloin on kyse siitä, että ne ovat juuri nousseet talvihorroksesta. Samassa kivikossa tai louhikossa voi talvehtia yhtä aikaa paljonkin kyitä sekä myös rantakäärmeitä, sisiliskoja ja sammakkoja. Kun kyyt heräävät, ne lähtevät liikkeelle melko lailla yhtä aikaa, ja siksi niitä voi nähdä vaikka päivän aikana useita.

Vaikka kyy käyttää ravinnokseen esimerkiksi sammakoita, talvisaikaan ne eivät tarvitse ravintoa, joten sammakot voivat rauhassa talvehtia samoilla sijoilla.

Kyynaarailla alkaa olla meneillään lisääntymisaika. Poikaset syntyvät yleensä elokuussa. Toisin kuin rantakäärme, kyy ei muni.

Kyy synnyttää yleensä vain joka toinen vuosi. Poikasia syntyy kerralla muutama tai jopa lähes 20 yksilöä. Poikasilla on mittaa yleensä noin 20 senttiä tai jopa reilusti sen alle.

Kyistä on tänä kesänä tehty havaintoja muun muassa uimarannoilla. Ne ovat purreet ihmisten lisäksi lemmikkieläimiä.

– Minulle ei ole tullut hoidettavaksi yhtään kyyn puremaa koiraa tai muuta lemmikkiä tänä kesänä, mutta jonkin verran olen tapauksista kuullut. Päivystykseen tapauksia on käsittääkseni tullut tavallista enemmän, eläinlääkäri Jussi Hyvönen kertoo.

Entä mitä tehdä, jos kyy puree koiraa?

– Aina heti soitto eläinlääkärille. Jos purema on tullut päähän tai kaulaan ja aiheuttanut yliherkkyysturvotuksen, pitää käyttää kyytablettia, jota ei muussa tapauksessa taas tule käyttää. Tällainen turvotus voi vaikeuttaa koiran hengitystä. Eläin kannattaa pitää mahdollisimman liikkumattomana, ja sitten viipymättä lähimmälle eläinlääkärille, Hyvönen neuvoo.

Koirille purema on siis vaarallisempi, koska kyy puree koiraa pään alueelle. Koirankin kuolemaan kyyn purema johtaa kuitenkin hyvin harvoin.

Koirat ovat alttiita kyyn puremille kuono maassa kulkiessaan.

– Koira ei ymmärrä kyyn vaaraa ainakaan, jos sillä ei ole käärmeistä kokemusta. Jos koira puree kyytä, puree kyy varmasti takaisin, Saura sanoo.

Jos kyy puree, se ei välttämättä käytä tilanteessa myrkkyä.

– Myrkky on kyylle elinehto, sillä sen avulla se hankkii itselleen ravintoa. Myrkkyä ei siis kannata tuhlata. Usein kyy pureekin ensin myrkyttömästi, mutta jos se ei auta, se turvautuu myrkkyyn.

Tutkija Saura pitää harhaluulona sitä, että kyyt olisivat aggressiivisia.

– Ensisijaisesti ne lähtevät aina karkuun. Ne purevat vasta, kun niiden on pakko jossain tilanteessa puolustautua, Saura sanoo.

Kyyn purema ei ole yleensä vaarallinen terveelle aikuiselle ihmiselle toisin kuin mahdollisesti lapsille ja iäkkäämmille ihmisille.

Joka tapauksessa, jos kyy puree, on varminta hakeutua hoitoon.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut