Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

"Ahdistus on osa elämää" – 80 vuotta täyttävä Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Pirkko Lahti muistuttaa, ettei kaikkea ”kipua” pitäisi lääkitä pois

”Iloitse pienistä hetkistä, iloitse tästäkin päivästä”, Pirkko Lahti kannustaa. Markku Ulander / Lehtikuva

Juhana Unkuri / STT

Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Pirkko Lahti, 80, on huolissaan erityisesti lapsista ja nuorista, joiden mielenterveyspalveluissa on pitkät jonot.

– Voikin kysyä, onko yhteiskunnassa asioitten arvojärjestyksessä jotain ongelmaa.

Lahden mielestä myös hoitometodissa ja -mallissa on korjattavaa.

– Jonkun pitäisi pystyä ottamaan ihmisestä paremmin koppi. Nyt häntä voidaan pyörittää asiantuntijalta toiselle. Sen sijaan tulisi olla yksi tukihenkilö, joka kulkee koko matkan ihmisen mukana, auttaa ja kuuntelee.

Lahti toteaa oppineensa työssään sen, että mielenterveysongelmat eivät katso sukupuolta, ikää tai varallisuutta.

– Kenelle vaan voi tulla esimerkiksi elämänkriisejä. Samalla on tärkeää muistaa, että tietty määrä ahdistusta ja kärsimystä kuuluu elämään. Kaikkea ei pidä lääkitä pois.

Niin kotona kuin verstaalla kuuli ihmisten elämäntarinoita.

Lahti on edelleen aktiivinen lukija, ja hän haluaa oppia uutta.

– Työni oli hyvin opettavaista. Opin paljon muitten ihmisten ajattelutavoista ja töistä, varsinkin kun tapasin koko ajan myös asiakkaita.

Pirkko Lahden äiti oli ammatiltaan kutoja, ja heidän kotonaan kävi paljon asiakkaita. Lisäksi Lahti oli usein päivähoidossa suutarin verstaassa, jossa niin ikään vieraili asiakkaita runsaasti.

– Niin kotona kuin verstaalla kuuli ihmisten elämäntarinoita. Ehkä juuri tämän myötä kiinnostuin myöhemmin psykologiasta.

Salon lähellä sijaitsevassa Kiskossa varttunut Lahti alkoi opiskella lukion jälkeen Helsingin yliopistossa. Alun perin opettajaksi aikonut Lahti opiskeli monia aineita, muun muassa kirjallisuutta ja myös psykologiaa.

Viestimme oli se, että mielenterveys liittyy oikeastaan kaikkeen.

Lahti valmistui 1960-luvun lopulla filosofian kandidaatiksi ja opiskeli sen jälkeen psykoterapeutiksi. Hän on harrastanut kirjallisuutta läpi vuosikymmenten ja hyödynsi sitä myös työssään.

– Kirjallisuudessa on monesti keissejä, jotka on kätevä yhdistää psykologiaan. Käytin niitä usein esimerkkeinä luennoillani.

Lahti työskenteli ensin assistenttina Helsingin yliopiston psykologian laitoksella ja sitten neljän vuoden ajan valistussihteerinä Suomen Mielenterveysseurassa. Sen jälkeen hän toimi muun muassa Vankeinhoidon koulutuskeskuksen johtajana. Lahti itse oli perustamassa tuota yksikköä – sekä kidutuksen vastaisen komitean jäsenenä, minkä puitteissa hän tutki muun muassa eurooppalaisia poliisiasemia, vankiloita ja mielisairaaloita.

Vuonna 1983 Lahti palasi Suomen Mielenterveysseuraan, tällä kertaa toiminnanjohtajaksi. Tuossa tehtävässä hän toimi vuoden 2007 alussa tapahtuneeseen eläköitymiseensä saakka.

Lahti toteaa, että 80-luvulle asti asenteet olivat vanhoillisia ja keskustelu mielenterveydestä sairauspainotteista.

Voikin kysyä, onko yhteiskunnassa asioitten arvojärjestyksessä jotain ongelmaa.

– Teimme Mielenterveysseurassa asennekasvatusta ja arkipäiväistimme mielenterveysasioita. Satsasimme mielenterveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Viestimme oli se, että mielenterveys liittyy oikeastaan kaikkeen. Yhteistyötä teimme muun muassa koulujen ja työpaikkojen kanssa.

Mielenterveysseura perusti 80-luvulta lähtien kriisikeskuksia, jotka olivat ilmaisia matalan kynnyksen paikkoja.

– Ilmoittautua ei tarvinnut ennakkoon. Sisään saattoi kävellä, jos tuntui siltä, ettei pärjää yksin. Loimme 80- ja 90 -luvuilla myös muutaman tuhannen vapaaehtoisen tukihenkilöverkoston, joka vei apua niin koteihin kuin työpaikoille.

1990-luvun alussa seura osallistui mielenterveyden avohoidon kehittämiseen.

– Ajatus oli oikea. Suomen taloudellisen laman takia avohoitojärjestelmää ei kuitenkaan saatu vietyä läpi niin hyvin kuin olisi ollut tarpeen.

80-vuotias

Pirkko Lahti

Syntynyt 20.8.1941 Kiskossa.

Asuu Helsingissä.

Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajana 1983–2006.

Työskenteli aiemmin mm. Helsingin yliopiston psykologian laitoksella, Lääkintöhallituksessa ja Vankeinhoidon koulutuskeskuksessa.

Koulutukseltaan filosofian lisensiaatti (psykologia) 1986.

Therapeia-säätiön psykoterapeuttikurssi 1969–1975.

Suomen Psykologiliiton legitimoima psykologi 1972.

Nimikesuojattu psykoterapeutti 1996.

Oli vuosikymmenten mittaan useissa mielenterveysalan kansainvälisissä luottamustehtävissä.

Kansanvalistusseuran palkinto 1993.

Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1996.

Julkaissut useita mielenterveysteemaan liittyviä kirjoja.

Harrastukset: lukeminen, hiihto, vaellus, kulttuuri.

On ollut avoliitossa lähes 50 vuoden ajan. Miehen kautta 2 lasta ja 6 lastenlasta.

Viettää merkkipäivää piilossa, pienessä perhepiirissä.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut