Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Nakkikioskeja uhkaa sukupuutto, mutta vielä on elämää jäljellä – Kerro meille, missä on Keski-Suomen paras grilli

Tutkija tarjoaa selitykseksi grillikulttuurin hiipumiselle paitsi ruokakulttuurin muutosta myös tarjonnan monipuolistumista.

Tämä on yhä harvinaisempi näky. Pekka Seppänen

Jaakko Muilu

Lihapiirakka kahdella nakilla, hampurilainen tuplapihvillä, makkaraperunat kaikilla mausteilla.

Vesihän siinä herahtaa kielelle, kun ryhtyy muistelemaan grillikioskien parhaita annoksia.

Griilikioski, nakkikoju, pystygrilli – snägäri ja ihan vaan grilli. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Nykyisin tosin rakkaat lapset ovat käymässä vähiin, sillä perinteisiä grillikioskeja on uhkaamassa suoranainen sukupuuttoaalto Suomessa.

Tämä käy ilmi myös tilastokeskuksen tilastoista, missä rakkaalle grillilapselle on annettu nimeksi ruokakioski. Tällä tarkoitetaan grillikioskeja sekä liikkuvia myyntikojuja ja vaunuja, joissa ei ole käytettävissä sisätiloja.

Koko Suomea on koskettanut vahva nakkikioskiperinne.

Kun vuonna 2013 ruokakioskeja oli Suomessa vielä 666, oli niitä vuonna 2018 enää 587.

Esimerkiksi vuonna 1993 ruokakioskeja löytyi Suomesta peräti 1 209 kappaletta. Siis yli puolet enemmän kuin vuonna 2018. Vielä vuosituhannen vaihteessakin grillikioskeja löytyi Suomesta 1 061.

Lukijakysely

Missä Keski-Suomen paras grillikioski?

Perinteisten grillikioskien määrä on ollut jo pitkään laskussa ympäri Suomen. Katukuvaamme ovat saapuneet paitsi monikansalliset ketjut, myös erilaiset etniset ravintolat ja street food (katuruoka) -kulttuuri. Uusien herkkujen keskellä usein unohtuukin perinteikkään grillikioskiruoan arvostus. Vähenevästä määrästä huolimatta maakunnastamme löytyy edelleen suupielet kuolaan saattavia grillikioskeja.

Mutta mikä niistä on mielestäsi paras?

Keskisuomalainen etsii nyt Keski-Suomen parasta grillikioskia. Se voi olla perinteinen makkaraperunoita öiselle kansakunnalle tarjoava pystygrilli, sesonkiaikaan paikalle saapuva kärrykioski tai mitä tahansa siltä väliltä.

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti parhaaksi valittuun grilliin.

Äänestys Keski-Suomen parhaasta grillistä on käynnissä Keskisuomalaisen verkkosivuilla, lomakkeeseen pääset suoraan tästä. Äänestysaika päättyy maanantaina 6.9.

Mikä on syynä sille, että perinteiset grillikioskit eivät enää vedä asiakkaita menneiden vuosien tapaan?

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta tarjoaa selitykseksi erityisesti ruokakulttuurin ja -tarjonnan monipuolistumista.

– Suomalainen ruokakulttuuri on aina ottanut kansainvälisiä vaikutteita, mutta nykyisin tietysti vaikutteita kansainvälisistä trendeistä tulee paljon enemmän ja nopeammin kuin aikaisemmin.

Mäkelän kanssa samat ajatukset jakaa myös matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Pikaruokaa tarjoavien ravintoloiden määrähän ei ole Suomessa vähentynyt, vaan päinvastoin kasvanut.

– Tarjonta on monipuolistunut ja laajentunut: kilpaillaan samoista asiakkaista samoilla alueilla, Lappi tuumii.

McDonald’s, Subway, erilaiset etniset ravintolat, street food (katuruoka) -kulttuuri. Lista erilaisista pikaruokaa tänä päivänä Suomessa tarjoavista ravintoloista on pitkä.

Mutta milloin oikein perinteiset nakkikioskit ensimmäisen kerran ryhtyivät tarjoamaan pikaruokaa Suomessa?

Mäkelän mukaan on hieman epäselvää, milloin grillikioskit alun perin rantautuivat Suomeen, mutta ilmiö linkittyi vahvasti kaupungistumiseen ja teollistumiseen.

– Koko Suomea on koskettanut vahva nakkikioskiperinne ja monella paikkakunnalla on hyvin vahvojakin omia perinteitä edelleen voimissaan.

Sari Saastamoinen myi nakkisämpylöitä Viitasaaren torilla toukokuussa 2005. Esa Kilponen

Entä milloin nakkikioskien alamäki alkoi?

Snägäreiden sanotaan eläneen kulta-aikaansa 1970-, 1980- ja vielä 1990-luvuilla.

– 1980-luvulla ravintolakulttuuri demokratisoitui, kun ulkona syöminen arkipäiväistyi. Ravintolat alkoivat ottamaan enemmän huomioon naisia, eikä erityisesti isoissa kaupungeissa ravintolassa syöminen ollut enää vain juhlan paikka, vaan osa arkea.

Seuraava merkittävä muutoksen aalto suomalaisessa ravintolakulttuurissa saapui 2000-luvun alussa.

– Erilaisia ruokakulttuureja edustavia ravintoloita tuli lisää ja tarjonta monipuolistui. Ravintolavalikoiman laajentuessa syntyi myös edullisempia ravintoloita, joiden hintataso sopi esimerkiksi opiskelijoille.

Hankalista ajoista huolimatta Mäkelä ei kuitenkaan ole valmis antamaan suomalaisille nakkikioskeille kuoliniskua – ainakaan vielä.

– Jokaisella meillähän on kuva päässään perinteisestä nakkikioskista. Itse en ihan näkisi, että nakkikioskit katoaisivat, vaan ne muuttuvat.

– Tutkijan silmin on olennaista, että hyväksymme ajatuksen elävästä ja koko ajan muuttuvasta ruokakulttuurista.

Mäkelä spekuloi myös grillikioskien uutta nousua nostalgiahengessä.

– Nakkikioskithan ovat myös mielenkiintoinen yhteiskuntaluokkien kohtaamispaikka. Klassisesti sanottuna nakkikioskilla voivat herra ja narri kohdata.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut