Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Lue tästä kokonaisuudessaan Jyväskylän yliopiston rehtorin Keijo Hämäläisen lukukauden avajaispuhe

Keijo Hämäläinen. Arkistokuva. Marko Kauko
Riikka Minkkinen

Riikka Minkkinen

Rehtori Keijo Hämäläinen puhui Jyväskylän yliopiston lukukauden avajaisissa 1.9.2021. Voit lukea puheen kokonaisuudessaan tästä alta.

Yliopisto kutsuu tiedonlähteelle

Etätyön perspektiivistä eli koti-ikkunasta on tullut katsottua myös yliopistoa uudesta näkökulmasta. Mikä yliopisto oikein on? Mikä sen tekee? Rakennukset, laboratoriot, kirjat, kahvilat, kollegat vai opiskelijat? Vai kaikki nämä yhteen kiedottuna? Mitä me kaipaamme, kun kaipaamme kampukselle?

Pandemia on ravistellut ajatteluamme arjesta, muuttanut työelämän tapaa ja muuttanut yliopistojakin, todennäköisesti osin pysyvästi. Se on vauhdittanut digitalisaatiota ja tuonut etäopetuksen onnistuneet menetelmät jäädäkseen. Ja yhtä lailla pandemia on myös kirkastanut, miten tärkeää lähiopetus on, ja kuinka korvaamaton tukijalka ja henkinen voimavara yhteisömme on. Sekä ennen kaikkea, miten tärkeä rooli tiedeyhteisöllä on maailman pelastajana, puhuttiinpa rokotekehityksestä tai planeettamme hyvinvoinnin turvaamisesta.

Hyvä opiskelijamme

Nuorilta on aina kysytty: mikä sinusta tulee ja mitä odotat elämältä? Tämän päivän poikkeustilanteessa eläneelle opiskelijalle vastauksen löytäminen tuntuu entistäkin epävarmemmalta. Yksinäisen etäopiskelun aika on kuormittanut ja hämärtänyt tulevaisuuskuvaa.

Haluan kuitenkin vakuuttaa teille: ei hätää. Jättimäisiin kysymyksin vastauksia ei tarvitse etsiä yksin. Akateeminen yhteisö yliopiston jälleen avautuessa tulee vahvemmin avuksesi, vaikket kenties huomaa sitä kuin vasta jälkeenpäin. Osut varmasti jollekin ajattelua avaavalle kurssille, saat opinto-ohjaajalta tai kurssikaveriltasi hyvän idean. Törmäät professoriin, joka johdattaa löytöretkelle. Yksi kohtaaminen, yksi tärkeä lause voi kääntää elämäsi suunnan. Joudut kylläkin sietämään epävarmuutta, sillä vastauksia ei löydy aina ihan heti. Mutta löydät paikkasi, pieni askel kerrallaan, ihan varmasti. Siinä koko yliopistoyhteisö ja ennen kaikkea kanssaopiskelijasi ovat tukenasi, nyt ja myös pitkällä tulevaisuudessa koko elämän kaaresi ajan. Buddhalaista oppia hieman uudelleen muotoillen voisi todeta: tärkeintä ei ole päämäärä eikä matkakaan vaan hyvä matkaseura.

Syksyllä palatessani etätyöstä enenevässä määrin lähityöskentelyyn havahduin kuinka kampuksella ja tiloilla on merkitystä. Sekä työn tehokkuuteen että henkiseen hyvinvointiin. Tilat luovat mahdollisuuksia törmätä toisiin ja tehdä yhdessä. Yhteisten kahvihetkien arvo on vain korostunut entisestään. Moni löytää uuden arvon itsestään selvyyksinä otetuille tiloillemme mutta meillä on nyt tarjolla jotain uuttakin. Maanantaina avautunut Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde on rakennettu opiskelijoiden, henkilöstön ja kansalaisyhteiskunnan yhteiseksi olohuoneeksi. Tulevan lukukauden aikana toivon teidän kaikkien löytävän Lähteen yhdeksi työskentely- ja kohtaamispaikaksenne, tiedon ja hyvinvoinnin lähteeksi. Järjestämme Lähteeseen porrastetusti tutustumisia ja avajaisia sekä ensi vuoden alusta alkaen tarjoamme siellä useita uusia tapahtumakonsepteja. Lähteessä akateeminen yhteisö pääsee esittelemään työtään ja suuri yleisö löytää tutkitun tiedon lähteille.

Dear Audience

One of the pandemic’s most significant impacts has been on our international activities. Over the last year and a half, international mobility has been very moderate. Although new models to organise virtual international conferences on digital platforms are more than welcome and are most likely here to stay, nothing substitutes face-to-face meetings when creating new international networks. Even though we enjoy having students from all around the world, various administrative challenges, partly due the pandemic, have also raised awareness of prioritising some partner universities. In this context, we should recognise and utilise the great potential offered by our Forthem network as part of the European Universities Initiative.

Hyvä henkilöstömme

Teillä on nyt tärkeämpi tehtävä kuin koskaan paitsi ydintehtävissämme myös yhteisöllisyyden rakentajina ja vertaistukena toinen toisillemme. Voimme olla ylpeitä siitä, että vaikeissa poikkeusoloissa saavutimme erinomaisen tieteellisen ja koulutuksellisen tuloksen. Kansainväliset vertailut osoittavat, että yliopistomme asema on vahva tieteen kentässä. Arvostetulla Shanghain listalla kasvatustieteemme on peräti sijalla 40 ja maailman 500 parhaan yliopiston joukossa on meiltä 12 tieteenalaa. Kiitokset teille kaikille venymisestä ja hienosta tuloksesta.

Hyvä tiedettä arvostava yleisö

Tänä vuonna vietämme tutkitun tiedon teemavuotta. Tutkittu tieto laajentaa ajatteluamme ja näkökulmaamme, joskus se jopa yllättää ja parhaassa tapauksessa innostaa meitä ajattelemaan uudella tavalla. Tutkittu tieto auttaa meitä ratkomaan omaan arkeemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Vuoden aikana järjestettävien tapahtumien avulla on tuotu ja tuodaan tieteellistä tietoa niin yksittäisten kansalaisten kuin päättäjien valintojen tueksi. On myös tarpeen vahvistaa ymmärrystä tieteellisen työn mekanismeista ja erottaa se erityisesti sosiaalisessa mediassa olevasta mututiedosta tai pahimmassa tapauksessa tarkoituksellisesti levitettävästä disinformaatiosta, vaihtoehtoisesta totuudesta. Haluankin tässä yhteydessä kiittää kaikkia oman yliopistomme tutkijoita, graduntekijöistä akatemiaprofessoreihin, jotka ovat olleet entistä aktiivisempia tuomaan eri tieteenalojen tutkittua tietoa yhteiskuntamme hyväksi. Olemmehan vaikuttava sivistysyliopisto.

Samalla kun tiedeyhteisö tiedostaa tieteen nopean hyödyntämisen tarpeen on tutkimuksen vaikuttavuus kuitenkin nousemassa yksipuoliseen ja ylikorostettuun rooliin. Vaikuttavuuskriteerien tulee täydentää, ei syrjäyttää tutkimuksen laadullista arviointia. Aitoa vaikuttavuutta ei synny ilman laadukasta tutkimusta. Tieteeseen ja erityisesti tieteellisiin läpimurtoihin liittyy usein ennakoimattomuus ja yllätyksellisyys. Tutkimuksen vaikuttavuus syntyy monin eri tavoin ja erilaisilla aikajänteillä. Näille on luotava mahdollisuudet pitkäjänteisen perustutkimuksen kautta. Louis Pasteurin sanoin: ”Tieteessä ei ole kategoriaa sovellettu tiede. On tiedettä ja sensovelluksia. Yhdessä ne ovat kuin puu ja sen hedelmät”.

Tarkkaan harkitut, perusrahoitusta täydentävät temaattiset rahoitusohjelmat, kuten EU:n elpymis- ja palautustukiväline RRF ovat oikein käytettyinä oivallisia instrumentteja pitkäjänteisen tutkimuksen sadon korjaamiseen, joka on kylvetty jopa vuosikymmeniä sitten. Temaattisia ja monitieteisyyttä vaativia ohjelmia tulisikin jatkaa ja teemojen elää yhteiskunnallisten tarpeiden mukaan. Painotuksen liiallinen siirtäminen tiedettä eteenpäin vievästä perustutkimuksesta nopean hyödyntämisen tutkimuksen rahoitukseen voi kuitenkin tuottaa riskejä sekä tutkimuksen perustalle että varautumiseemme tulevaisuuden ennakoimattomiin haasteisiin. Haasteisiin, joita emme vielä edes tunnista.

Tieteen sisäisin vertaisarvioinnein varmistetun perustutkimuksen leikkaaminen ja rahoituksen painopisteen siirtäminen nopean hyödyn tutkimukseen ei ole kestävää sadonkorjuuta, vaan tieteen avohakkuuta ilman uusien taimien istutusta ja kasvavien taimien vaalimista. Jo yhden vuoden rahoitusleikkaus jättää pysyvän arven ja aukon tulevaisuutemme tutkijasukupolveen.

Maamme hallitus on talouden sopeuttamisohjelmassaan suunnitellut kivuliasta tiederahoitusleikkausta kohdentaen sen pistemäisesti Suomen Akatemiaan. Tulevien vuosien rahoitusnäkymät hiipuvien rahapelituottojen tiederahoituskytkennän vuoksi ovat niin ikään dramaattiset. Näkyvissä olevat, yli sadan miljoonan vuosittaiset leikkaukset merkitsisivät tieteen alasajoa. Ne ovat myös ristiriidassa tavoiteltaessa tutkimus-, kehitys- ja innnovaatiorahoituksen nostamista verrokkimaittemme tasolle.

Kyse ei ole vain rahasta. Rahoituksen painopisteen siirto temaattisiin tutkimuksiin väistämättä lisää tieteen ohjausta kaventaen yliopistojen autonomiaa. Suomessa tieteen autonomian tärkeä kivijalka on Suomen Akatemia, joka rahoittaa tutkimusta laatuun ja kansainväliseen vertaisarviointiin perustuen. Se toteuttaa parhaan tutkimuksen rahoitusta autonomisesti ohjaavasta ministeriöstä ja autonomisesti myös meistä yliopistoista. Rahoittaen myös tutkimusta, jota esimerkiksi rehtori ei ole sokeuttaan tunnistanut tärkeäksi. Tieteen ja yhteiskuntamme resilienssin kannalta on oleellista, että Suomen Akatemia, yliopistot ja myös säätiöt tärkeinä tieteen rahoittajina ylläpitävät toisiaan täydentävästi tieteen monimuotoisuutta, tiedediversiteettiä. Tutkimusrahoituksen kohdentaminen yksipuolisesti esimerkiksi talouskasvua tukevaan tutkimukseen on helposti perusteltavissa ja ymmärrettävääkin. On tärkeää kuitenkin tiedostaa riski, että autonomisen rahoituksen vähentäminen avaa mahdollisuuden myös muuhun tieteen ohjaukseen. Vahva viestini kaikille poliittisille päättäjille onkin, että nyt on aika tehdä tiedepolitiikkaa eikä politiikkaa tieteellä.

On huolestuttavaa, että sosiaalisessa mediassa maalitetaan yksittäisiä tutkijoita tieteenalan tai pelkän saadun rahoituksen otsikon perusteella. Tutkimushankkeen tieteellisen laadun arviointi kuuluu tiedeyhteisölle. Tieteenalojen keskinäinen arvottaminen on populistista tiedepolitiikka ja tieteen vapauden rajoittaminen totalitäärisen yhteiskunnan tapa toimia. Suomen ei sivistysvaltiona tulisi edetä tällä tiellä.

Arvoisat kuulijat,

Vaikka puolustamme tieteen autonomiaa haluamme silti olla vaikuttava sivistysyliopisto. Olemme vahvasti sitoutuneet osaltamme maamme hyvinvoinnin lisäämiseen tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Olemme tunnistaneet yhteiskuntamme osaamistarpeet ja olemme lisäämässä merkittävästi uusia koulutuspaikkoja. Haluamme luoda osaamista uudistuvalle elinkeinoelämälle ja talouskasvulle, mutta meillä on edelleen tärkeä rooli myös julkisen sektorin kouluttajana, joka luo pohjan hyvinvoivalle yhteiskunnalle. On ilahduttavaa, että nyt syksyllä käynnistynyt ICT-alan diplomi-insinöörikoulutuksemme on jo nyt luomassa tulevaisuudenuskoa alan yrityksille.

Tarvitsemme myös alueellisia kumppaneita ja tukijoita. On ollut upeaa nähdä, miten yritysten lisäksi myös yksityishenkilöt ovat halunneet tehdä sijoituksen tulevaisuuden tieteen hyväksi. Alumnimme Matti Häll päätti tukea yliopistoamme historiallisen suurella neljän miljoonaan euron henkilökohtaisella lahjoituksella. Tänään meillä on ilo uutisoida, että pitkäjänteinen tukijamme Aimo Wirén on tehnyt 40 000 € lahjoituksen, siis prosentin verran Matti Hällin lahjoituksesta. Tällä teollaan Aimo Wirén haluaa käynnistää prosenttiliikkeen, ja haastaa siihen kaikki tieteen ystävät. Tavoitteena on saada prosenttiliikkeeseen mukaan sata lahjoittajaa ensi kesäkuuhun mennessä. Kaikilla on nyt mahdollisuus tulla tieteen tukijaksi ja Keski-Suomen elinvoiman turvaajaksi. Lahjoituksella ikuistat nimesi Lähde-rakennuksen kunniaseinälle.

Näillä ajatuksilla julistan lukuvuoden 2021–22 avatuksi.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut