Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

"Kun pahasta selviää, se on kannustus ponnistaa eteenpäin" – Lue tästä kokonaisuudessaan presidentti Niinistön juhlapuhe

"Tämä henkinen koetus on ollut monelle suomalaiselle kova, ja epävarmuudesta tuli uusi normaali entistä useammalle, myös lukuisille yrittäjille", presidentti Sauli Niinistö muistutti juhlapuheessaan. Marko Kauko
Tommi Salo

Tommi Salo

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti puheen lauantai-iltana Yrittäjägaalassa Jyväskylässä runsaalle tuhannelle yrittäjälle. Niinistön puheessa korostuivat erityisesti koronapandemian ajan vaikutukset. Tässä juhlapuhe kokonaisuudessaan.

Hyvät juhlavieraat, hyvät yrittäjät,

Olemme eläneet kovan koettelemuksen aikaa. Koronapandemia ja sen tuomat terveyttämme suojanneet rajoitukset ovat vaikuttaneet meihin kaikkiin. Erityisesti elinkeinoihin, eri tavoin eri toimialoilla.

Viimeksi kun olin yrittäjäpäivillä, puhuin yrittäjyyden olemuksesta ja riskin ottamisesta. Viimeisen puolentoista vuoden aikana riskit ovat monen liiketoiminnassa realisoituneet. Tavalla, jota tuskin kukaan meistä osasi odottaa tai ennustaa.

Tämä henkinen koetus on ollut monelle suomalaiselle kova ja epävarmuudesta tuli uusi normaali entistä useammalle, myös lukuisille yrittäjille. Tätä tunnetta olemme jokainen joutuneet kukin käsittelemään omalla tavallamme pandemian aikana.

Viime vuonna syntyi paljon yhteishenkeä yrittäjien hyväksi. Eri puolilla Suomea käynnistyi kampanjoita pienyrittäjien tukemiseksi. Tue kotimaista, tue paikallista ovat olleet tuttuja sanaparsia sosiaalisen median kanavissa.

Läheisten tuki, yrittäjäjärjestön ja oman verkoston apu ovat auttaneet monia teitä eteenpäin. Ja tietenkin sisu. Yrittäjän tahto ajatella, että tästäkin selvitään.

Viimeaikaiset suhdanneuutiset kertovat yritysten palanneen keskimäärin lähes pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen. Julkista keskustelua seuratessa huomaa kasvavissa määrin puhetta talouden nousukaudesta. Talouskasvu on sinänsä tervetullutta ja odotettavaakin kriisin jälkeen.

Talouden taantuman helpottaessa ei kuitenkaan pidä antaa keskimäärän hämärtää. Maltammeko nyt huomioida niitä toimialoja ja yrittäjiä, joiden toiminnassa korjausliikettä ei vielä näy? Monesti haluamme kiinnittää katseen tulevaan ja unohtaa vaikean ajan. Pidän tärkeänä, ettemme nyt unohda heitä, joilla on vielä pitkä tie ulos kriisistä.

Hyvät kuulijat,

Pienten ja keskisuurten yritysten rooli talouttamme uudistavana voimana on hyvin keskeinen. Suomalaisen yhteiskunnan elinkeinorakenteen muuttuessa palveluvaltaisemmaksi pk-yritysten rooli työllistäjänä entisestään kasvaa.

Tämä tuo myös päättäjien pöydälle uusia kysymyksiä. Millä toimilla voimme luoda edellytyksiä yritysten kasvuun ja kykyyn työllistää? Ovatko ulkoiset tekijät suotuisat siihen pienyrittäjän suurimpaan riskinottoon ja kasvuloikkaan, ensimmäisen työntekijän palkkaukseen? Suomessa tulisi tehdä edelleen töitä sen eteen, että saisimme entistä enemmän myös muista maista tulleita kiinni ensimmäiseen työpaikkaan. Esimerkiksi joustavien oppisopimusten tai työharjoittelujen kautta.

Nämä kysymykset ovat nyt ajankohtaisia, kun kasvun patoutumat realisoituvat. Maailmalla taloudet kasvavat kriisin jälkeen ja markkinaa jaetaan uudelleen. Vientivetoisen kasvun imuun pääseminen ja investointien houkutteleminen Suomeen ovat avaintekijöitä talouskasvulle ja hyvän työllisyyskehityksen ylläpitämiselle.

Hyvä työllisyyskehitys edellyttää työvoimatarpeen ja työntekijöiden kohtaamista. Viime aikoina monilta toimialoilta on kuulunut kasvavaa huolta osaajista. Tuoreimpana esillä ovat olleet arviot, joiden mukaan yksin teknologia-alan yrityksiin tarvitaan yli 100 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Me kykenemme turvaa hakevalle, aivan oikein, antamaan suojaa välittömästi, mutta työhön pyrkivän halu voi hautautua pitkään prosessiin.

Eurooppa on uuden edessä koronapandemian jälkeen. Maanosan taloutta tuettiin jo ennen pandemiaa Euroopan keskuspankin luomalla runsaalla rahalla ja pandemian aikana lisäksi EU:n elvytysrahaston avustus- ja lainaohjelmilla. Myös velan määrä, erityisesti julkisen sektorin, on sitä myötä nopeasti kasvanut. Keskuspankkirahoitusta on vaikea katkaista edes kasvun nopean nousun koitettua. Talouspoliittisessa keskustelussa on kuulunut vähän mielipiteitä, saati vastauksia siitä, mitä tämän tien päässä on vastassa.

Ihan oma lukunsa on virinnyt keskustelu EU:n talouspolitiikan tulevaisuudesta, jossa yhteisvastuun laajentamistakin on esitetty. Suomessa on syytä huolella varautua tähän keskusteluun. Aivan ensiksi kannattaa kyseenalaistaa usein meille sanottu ja osin omittukin fraasi ”koska Suomi on rikas maa”. Jos rikkaudella tarkoitetaan nimittäin kertynyttä varallisuutta, suomalaiset ovat sillä mitattuna Euroopassa 16. sijalla ja EU:ssa emme yllä kärkikymmenikköön. Varallisuus kertoo aika paljon siitä, mikä on kyky ottaa ulkopuolista vastuuta.

Hyvät juhlavieraat,

Paljon on kuitenkin hyvin. Suomi on selviytymässä poikkeusajasta moniin muihin maihin verrattuna suhteellisen vähillä vaurioilla. Suomalaiset ovat osoittaneet kestävyyttä ja toistensa huomioimista. Perusrakenteemme ovat näissä vaativissa oloissa kestäneet.

Kun pahasta selviää, se on kannustus ponnistaa eteenpäin.

Te yrittäjinä olette paljon vartijoina. Kannatte riskillänne vastuuta työllisyydestä ja osaltanne huolehditte suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnista. Minä luotan siihen, että sisulla ja tarmolla olette etulinjassa viemässä Suomea eteenpäin.

Kommentoi

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut