Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta ja saat parasta keskisuomalaista uutispalvelua.

Laukaalainen Capeenpuro kasvaa taimenten lisääntymisjoeksi, taustalla Serlachius-säätiön miljoonatuki – "Jokainen järvitaimenyksilö on nyt äärimmäisen tärkeä"

Capeenpuron veden laatu ja purosammalen löytyminen ilahduttivat erikoistutkija Saija Koljosta. Hanna Marjanen
Pertti Perämäki

Pertti Perämäki

R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö on käynnistänyt hankkeen entisen vedenottokanavan luonnonmukaistamiseksi vaelluskaloille Laukaassa.

Capeenpuro levennetään, siihen tulee mutkia sekä kutu­soraikkoja, ja virtaamaa kasvatetaan joen luokkaan. Purosta poistetaan kalanviljelyyn liittyneitä vanhoja rakennelmia. Rautalammin reitin taimenkanta saa uudesta joesta arvokasta tukea.

Simunan kylässä sijaitseva kunnostettava alue sisältää vedenottokanavan Leivonveden Vehmaanlahden ja Kuusveden Kortelahden välissä. Kyseessä on käytöstä 1990-luvulle asti toimineen kalanviljelylaitoksen vedenottokanava. Lisäksi laitoksen vanhoista altaista muokataan monimuotoinen kosteikkoalue. Säätiö haluaa lisätä tutkimusta ja tutkimustulosten avulla parantaa kalaston sekä muun eliöstön tilaa alueella.

R.Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Gösta Serlachius. R.Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiö

Säätiö toimii luonnon hyväksi miljoonan euron projektissa pitkäjänteisesti. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on saanut toista miljoonaa euroa tukea ympäristö- ja erityisesti vesistötutkimuksiin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Simunan laitosalue on toiminut aikoinaan vaelluskalojen kasvatuksessa. Säätiö osti sen osaksi Simunan­kosken turva-aluetta.

Nyt säätiö houkuttelee yritys­elämää mukaan pitkäjänteisen tutkimuksen, opetuksen sekä kunnostustöiden rahoittajaksi. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Gösta Serlachius kertoo, että kyseessä on ESG-projekti, eli ympäristö- ja yhteiskuntavastuullinen toiminta.

– Taustalla ei ole velvoitetta. Tämä on proaktiivinen projekti. Haluamme vahvistaa taimenkantoja ja varsinkin vaeltavaa taimenkantaa, sekä laajemmin kertoa sen tilasta, sanoo Serlachius.

Tutkijatohtori Jukka Syrjänen on saanut taimentutkimukseen säätiöltä tukea jo aiemminkin. Hanna Marjanen

Vastaavat pitkään seurattavat ja tutkittavat kunnostustyöt ovat Suomessa harvinaisia. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Saija Koljonen on saanut myönteisen kokemuksen Imatralta, jossa vastaavan pituinen tekopuro kolmessa vuodessa urkeni vaelluskalojen ympäristöksi.

– Jokainen järvitaimenyksilö on nyt äärimmäisen tärkeä. Imatralla voimalaitoksen viereen tehtiin joutomaalle kaupunkipuro. Se on nyt pullollaan taimenia. Täällä Simunassa on hyvä seurata sen esimerkkiä.

– Täällä on mahdollisuus luoda ekosysteemi tähän puroon sekä lisäksi vanhoihin kasvatusaltaisiin kosteikot. Nyt on mahdollisuus palauttaa kokonaisia ekosysteemejä sekä seurata ja tutkia niitä, iloitsee Koljonen.

Hankkeeseen sisällytetään laajaa ja monivuotista seurantaa sekä siihen liittyvää tutkimusta. Säätiö kerää projektille rahoitusta ja rahoittaa sitä myös itse. Vastikään käynnistynyttä suunnittelua koordinoi Suomen vesistösäätiö ja suunnitelman laatii Interenv Oy. Mukaan ovat jo lähteneet Jyväskylän yliopisto ja Suomen Ympäristökeskus Syke, ja projektista kiinnostui myös Luonnonvarakeskus Luke.

Capeenpuron on määrä olla pilotti, eli muita ympäristökohteita voi tulla seuraksi. Tutkijatohtori Jukka Syrjäsen mukaan säätiö tekee nyt todella arvokasta ympäristötyötä.

– Vaeltavan taimenen kannat ovat heikkoja Rautalammen reitillä ja Järvi-Suomessa. Tämä on iso työ, ja yrityksille on tarjolla mielenkiintoinen konsepti. Tutkimuksella on tarkoitus seurata kalastoa ja erityisesti taimenkantaa, sanoo Syrjänen.

Alustavasti on puhuttu kymmenen vuoden tutkimuksesta. Ely-keskus on jo rahoittanut suunnittelua ja Gösta Serlachius toivoo sen osallistuvan myös toteuttamisen rahoitukseen.

Uuden virtavesielinympäristön luominen on Suomessa uutta, eikä vastaavaa vedenottokanavan luonnonmukaistamista ole tiettävästi aiemmin tehty. Capeenpuron tutkimuksen avulla saataneen arvokasta tietoa kunnostusmenetelmien kehittämisen tueksi.

– Haluaisin yrittäjien yhteenliittymän pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Näillä yrityksillä olisi aito halu panostaa laadukkaaseen ja tieteeseen sekä tutkimukseen perustuviin luontoprojekteihin, sanoo Serlachius.

Myös Koljonen painottaa tutkimuksen tarvetta.

– Olen usein harmitellut, että paljon kunnostetaan ja paljon tehdään muutenkin, mutta oppi seuraaville kunnostuksille jää kokonaan saamatta, sanoo Koljonen.

Ympäristötutkimuksen tukija

R.Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiö on perustettu vuonna 1978. Mänttä-Vilppulaa kotipaikkaan pitävä säätiö tunnetaan kulttuurin ja rakennusperinnön vaalijana, mutta se on myös pitkäjänteinen ympäristötutkimuksen rahoittaja.

Se rahoittaa esimerkiksi HUMI-tukimushanketta. Helsingin yliopisto tutkii kymmenvuotisessa työssä järvien humuskuormitusta. Tavoitteena on löytää humuskuormituksen ilmentäjinä toimivat mittarit.

Entisen Simunan kalanviljelylaitoksen kalanviljelyaltaat palvelevat jatkossa kosteikkoina. Hanna Marjanen

Säätiö on myös päärahoittaja kolmevuotisessa Järvitaimenen ja järvilohen paluu Järvi-Suomeen -hankkeessa. Tohtoritutkija Jukka Syrjäsen johdolla on selvitetty taimenen vaellusta ja kalastuskuolevuutta Kymijoen päävesistöalueella ja erityisesti Rautalammin reitillä.

Toinen teema on taimenen ja järvilohen lisääntymisekologia. Hanke arvioi myös järvilohen ja taimenen kutukantaa ja kalastuksen vaikutusta Vuoksen päävesistöalueella, Päijänteellä, Vänernillä ja Vätternillä.

Kommentoi

Mainos: Keskisuomalainen

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Mistä tänään puhutaan?

Uutiskirjeen tilaajana saat joka päivä toimituksen valitsemat kärkiuutiset - tilaa nyt!

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut