Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ethän vain heittänyt joulukuustasi vielä pois – huoneenlämmössä kasvaneet uudet versot ovat mitä herkullisinta raaka-ainetta ruoanlaittoon

Loppiaisena moni riisui joulukuusensa koristeista ja vei sen jätehuoltopisteeseen.

Asian kanssa ei välttämättä olisi kannattanut hosua. Moni on tämänkin joulun jälkeen huomannut, kuinka huoneenlämmössä olleen kuusen oksat ovat alkaneet kasvattaa uutta versoa eli kerkkiä.

Ne voi aivan hyvin hyödyntää keittiössä.

– Kerkistä voi esimerkisi tehdä perinteiseen tapaan siirappia, käyttää pestoon tuoreyrttien kera tai tehdä niistä teetä. Kerkät ovat hyvin C-vitamiinpitoisia, ja flunssa-aikaan niitä voi käyttää limaa irrottavana aineena vaikkapa juuri teessä. Ruokiin kerkät antavat metsäistä makua, kotipuutarha- ja ympäristöasiantuntija Maarit Sallinen-Uusoksa Pohjois-Karjalan Martoista kertoo.

Aikoinaan kuusenkerkkiä syömällä ennaltaehkäistiin C-vitamiinin puutosta. Kerkkien karoteenipitoisuus on myös korkea. Lisäksi niissä on paljon kivennäis- ja aromiaineita sekä antioksidanttisesti vaikuttavia flavonoideja. Eräs tärkeä kuusesta saatava aine on lignaani, jonka eristämistä ja merkitystä syövän ehkäisyssä tutkitaan nykyisin paljon.

Paras aika kerätä kerkkiä alkukesällä on, kun ne ovat vaaleanvirheitä ja parin, kolmen sentin pituisia – jollaisia monen joulukuusen kerkät alkavat olla juuri nyt.

Kerkistä voi esimerkisi tehdä perinteiseen tapaan siirappia, käyttää pestoon tuoreyrttien kera tai tehdä niistä teetä.

Maarit Sallinen-Uusoksa

Nuoria kerkkiä voi käyttää sellaisenaan salaateissa sekä kala- ja kasvisruuissa. Kanaruuille ne antavat yrttisen ja sitrusmaisen aromin. Ne sopivat myös jälkiruokien ja juomien mausteeksi. Kerkkiä voi laittaa voileipien päälle tai leipätaikinan mausteeksi. Keittoihin, kastikkeisiin ja muhennoksiin kerkät antavat vahvan maun.

– Kerkkiä voi laittaa pakkaseen muovipusseissa, jos ei ennätä heti tuorekäyttää, Sallinen-Uusoksa neuvoo. Myös kuivata niitä voi.

Joulukuusenkerkät soveltuvat siis keittiökäyttöön siinä missä kesäisetkin versot.

– Ravintopitoisuuksissa voi olla eroa, muttei välttämättä kovin suurta.

Kuusenkerkkien käyttö rohdoksena on tunnettu vuosituhansia. Kuusenkerkkiä on käytetty muun muassa yskän lievittämiseen. Kuusen haihtuva, eteerinen öljy irrottaa limaa ja lievittää tulehdusta.

Kuusenkerkän vaikuttavat aineet imeytyvät esimerkiksi höyryhengityksen kautta. Kuusta käytettiin aikoinaan myös huoneilman puhdistamiseen.

Kerkkäteehen tarvitaan Marttojen ohjeen mukaan nuoria versoja noin pari ruokalusikallista puoleen litraan kuumaa vettä. Teen annetaan hautua 5–10 minuuttia, ja se juodaan siivilöitynä ja vaikkapa hunajalla makeutettuna.

Kuusenkerkkiä ei pitäisi käyttää, jos sairastaa astmaa. Lisäksi kuusi voi aiheuttaa allergisia oireita.

Pohjois-Karjalan Martat järjesti viime kesänä kokeilun kuusenkerkkien keräämisestä.

– Vastaavanlaista kuusenkerkkävalmennusta ollaan suunniteltu ensi kesäksikin, Sallinen-Uusoksa toteaa.