Milja Moisio, 22, viihtyy työmaallaan yksin – "Vaatii kovaa luonnetta olla tällä alalla"

Metsä-Multia Oy:n ajokoneenkuljettajan Milja Moision, 22, työpäivä kuluu moton eli monitoimikoneen hakkaaman puutavaran keräämisessä ja kuljettamisessa varastopaikalle sekä kuorman purkamisessa.

Päivän päätteeksi Moisio tarkistaa koneen kunnon, tekee tarvittavat huollot ja katsoo, että kaikki on valmiina seuraavalle vuoroon tulevalle.

Moisio arvostaa työnsä itsenäisyyttä.

– On kiva, kun voi tehdä töitä omassa rauhassa ilman, että on muuta häiriötä. Monelle alalle tulevalle saattaa silti tulla yllätyksenä, miten paljon tässä joutuu tekemään ja olemaan yksin. Kaikki eivät kestä sitä.

Moisio on harvoja naispuolisia metsäkoneenkuljettajia. Ala kaipaisi uusia tekijöitä ja kärsii jopa työvoimapulaa, joten myös naisten kannattaisi harkita alaa.

On mukavaa, kun metsänomistajat kiittävät hyvästä työnjäljestä.

– Kun opiskelin Gradia Jämsässä, meitä oli 50 poikaa ja kaksi tyttöä.

– Naiset kohtaavat alalla ennakkoluuloja ja moni tuo ”naiset miesten hommissa” -mielipiteensä aika suorasti esille. Vaatii kovaa luonnetta olla tällä alalla ja täytyy näyttää, ettei ole sukupuolesta kiinni, osaako käsitellä isoa konetta. Tekemällä minäkin olen oppinut.

Moisio kiittää, että nykyisessä työpaikassaan Metsä-Multia Oy:ssä hänet on otettu hyvin vastaan.

Metsäala ei ollut aikanaan Milja Moisiolle ykkösvaihtoehto. Hän harkitsi myös auto-, sähkö- ja matkailualaa.

– Isä kannusti metsäalalle, ja se oli toisaalta helppo valinta. Kun olin pieni, haimme aina omasta metsästä puita mönkijällä ja kärryllä ja pilkoimme puut. Sitä kehittyi polttopuuyritys.

– Mietin, että koska olen asunut maalla ja ollut koneiden kanssa tekemisissä, metsäala voisi ollakin sopiva vaihtoehto.

Moisio kokee, että työharjoittelujen kautta ammatti alkoi todella kiinnostaa. Harjoittelupaikkoja ei ollut aina ihan helppo löytää, sillä työnantajat hakevat mieluummin kokeneempia kuskeja.

– Yritykseltä vaatii resursseja, kun lähdetään perehdyttämään harjoittelijaa. Tarvitaan aina myös toinen kuljettaja auttamaan harjoittelija alkuun.

Moision ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen löytyi harjoittelupaikasta. Metsä-Multialla hän aloitti viime kesänä.

Nyt viimeistään Moisio kokee, että on omalla alalla. Palkitsevinta työssä on, kun näkee oman kädenjälkensä.

– On mukavaa, kun metsänomistajat kiittävät hyvästä työnjäljestä. Palkkauskin on ihan hyvä.

Työhön saa vaihtelua kuuntelemalla podcasteja tai radiota. Moisio pitää erityisesti true crime -aiheisista podcasteista.

– En sitten tiedä, onko niitä järkevä kuunnella pimeässä metsässä, hän naurahtaa.

Työn ainoita miinuspuolia lienee se, kun kone sanoo sopimuksen irti 30 asteen pakkasessa.

– Pääasiassa tämä on ”siistiä sisätyötä”, mutta joskus joutuu tekemään remonttia kädet ja jalat jäässä.

Milja Moisio suunnittelee kokeilevansa jossain vaiheessa työuraa myös monitoimikoneen ajamista. Työpaikan sisäisen koulutuksen kautta on mahdollista pätevöityä eri tehtäviin.

– Moton ajaminen vaatii paljon enemmän kuin ajokoneen ajaminen. Joku on sanonut, että kun motokuski vaihtaa ajokoneeseen, se on kuin lähtisi lomalle.

– Onneksi työpaikassani on mahdollisuus kokeilla myös erilaisia ajokoneita. Tällä hetkellä ajan Ponssen pienimmällä ajokoneella.

Mitkä alat työllistävät tulevaisuudessa?

Jos ammattiuraa miettivä nuori tai alaa vaihtava aikuinen haluaa varman työpaikan, oikea osoite on sosiaali- ja terveysala. Hoivatyö kärsii jo nyt kroonisesta työvoimapulasta, ja vauhti tulee kiihtymään väestön ikääntymisen ja alalla toimivien eläköitymisen vuoksi. Etenkin julkisella sektorilla eläkkeelle on jäämässä myös iso joukko suurtalouskokkeja ja puhtauspalvelujen osaajia.

Gradian vs. kehittämisjohtajan Merja Salmisen mukaan jatkossa töitä löytyy myös koneistajille ja hitsaajille, jotka hallitsevat koneistus- ja hitsausrobottien käytön. Gradian tekemän selvityksen mukaan seutukunnan metallialan yritykset näkevät jo nyt työvoimapulan kasvun esteenä.

– Jyväskylä on myös digi- ja ohjelmisto-osaamisen keskittymä, joka tarvitsee jatkossakin koodareita ja ohjelmoijia sekä muita tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisia.

– Yritykset eivät aina tunnista, että toiseltakin asteelta valmistuu osaajia, jotka soveltuvat alan tehtäviin. Gradiasta valmistuu muun muassa ohjelmistokehittäjiä, it-tukihenkilöitä, tietoverkkoasentajia ja hyvinvointiteknologia-asentajia.

Kaupan ala on ollut perinteisesti työllistävä toimiala. Merja Salminen ennakoi Suomessakin nähtävän itsepalvelukassojen lisäksi itsepalvelumyymälöitä. Toisaalta botteja käytetään hoitamaan rutiininomaisia asiakaspalvelutehtäviä.

– Tulevaisuudessa myyjä on enemmänkin asiantuntija, joka etsii ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin.

Kaikkiin ammatteihin robotisaatio ei vielä pääse ulottamaan lonkeroitaan. Tällaisia töitä ovat muun muassa putkiasennus, talonrakennus sekä hius- ja kauneudenhoitoalan työt. Liikunta- ja muita hyvinvointipalveluita on niin ikään vaikea toteuttaa ilman ihmistä.

Tulevaisuudessa työelämää ohjaavat ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteet. Kiertotalouden ja vihreän siirtymän ympärille syntynee uusia työpaikkoja. Esimerkiksi liikenteeseen tulee vaihtoehtoisia polttoaineita ja uusiutuvia käyttövoimia. Autonasentajan täytyy yhä useammin hallita muun muassa sähköautojen korjaus ja huolto.

Ilmastotietoisuus saattaa näkyä myös lähipalvelujen suosimisena. Matkailussa arvostetaan lähikohteita ja ruuanlaitossa lähiruokaa. Ulkomailta tilattava osa tai tavara valmistetaankin paikallisesti 3D-tulostamalla.

Työelämän muutokset ottavat jatkossa yhä nopeampia kierroksia. Toisella asteella painotetaan nyt taitoja, jotka valmistavat työelämän murroksiin ja tilanteisiin, kun ammatista täytyy vaihtaa toiseen.

– Ammatin sisältö pitää toki hallita, mutta sen lisäksi tarvitaan esimerkiksi tiimityö- ja vuorovaikutustaitoja, innovointia, luovuutta, uusiutumiskykyä, muutoskyvykkyyttä ja itsensä johtamista, Salminen sanoo.

Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisen Koulutus & Rekry -liitteessä. Lue näköislehti maksutta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut