Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Wörtti, aakoo, sheesh ja kona – nuoret kertoivat, mitkä ovat nyt trendisanoja

Kuinka kauan trendisana elää nuorison suussa? Joensuun Tulliportin normaalikoulun kahdeksasluokkalaisilla on tästä hieman eriäviä käsityksiä. An Thy Doan, 15, vastaa heti, että pari kuukautta. Kerttu Kosonen, 14, on eri mieltä: pari vuotta, joskus pidempäänkin. Emma Albert, 15, ja Erika Jussila, 15, vahvistavat, että vaihtelu on suurta.

– Ne myös kiertävät sillä tavalla, että jotkin vanhempien ikäryhmien käytössä olleet trendisanat ja lyhenteet saattavat tulla takaisin käyttöön. Esimerkiksi käty eli kämppä tyhjänä on kiertänyt varmaan jo ikuisuuden, Kosonen selittää.

Usein ajatellaan, että nuorison käyttämät trendisanat kuolevat viimeistään siinä vaiheessa, kun aikuiset oppivat, mitä ne tarkoittavat. Lisäksi ajatellaan, että trendikkäitä sanoja käyttävät kaikki. Kumpikaan näistä väitteistä ei Emma Albertin, Kerttu Kososen, Erika Jussilan ja An Thy Doanin mukaan pidä paikkaansa, ainakaan heidän piireissään.

– Ei se ole mikään sellainen aalto, joka menee kaikkien yli, vaan omaan käyttöön poimitaan itselle sopivat, Kosonen sanoo.

Useimmat trendisanat ja lyhenteet ovat heidän mukaansa kyllä sellaisia, että suurin osa tietää, mitä ne tarkoittavat. Usein merkitykset ovat myös pääteltävissä. Se, mitkä sanoista tulevat omaan aktiiviseen käyttöön, riippuu kaveriporukasta.

Englannin kielen vaikutus on selvä. Osa englanninkielisistä sanoista tulee puhekieleen sellaisenaan, osa taas väännetään suomalaisittain. Yleisintä on käyttää englantia osana suomenkielistä puhetta sanan tai parin verran, mutta toisinaan kieli saattaa vaihtua kokonaan kuin vahingossa.

– Meidän luokalla on yksi poikaporukka, joka puhuu keskenään koko ajan pelkkää englantia, vaikka kaikki puhuvat äidinkielenään suomea. He sanovat, että englanti on heidän sielun kieli, Kosonen kertoo.

Ei se ole mikään sellainen aalto, joka menee kaikkien yli, vaan omaan käyttöön poimitaan itselle sopivat.

Kerttu Kosonen

– Minä puhun kanssa ihan sikana englantia. Ja kun olen kaksikielisestä perheestä, niin saatan joskus vääntää saksasta ihan omia sanoja. Niitä ei sitten ymmärräkään kukaan muu kuin omat kaverit, Albert sanoo.

Myös lyhenteistä suurin osa tulee englannista, mutta niitä käytetään nuorten mukaan lähinnä tekstissä, ei puheessa. Yleisesti käytettyjä tällä hetkellä ovat esimerkiksi istg (I swear to God), wyd (what are you doing), ig (I guess), ngl (not going to lie) ja cc (cute couple).

– Puheessakin käytettäviä ovat nämä perinteiset, kuten lol (laughing out loud) ja lmao (laughing my ass off). Itse käytän niitä niin, että lmao tarkoittaa jotain oikeasti hauskaa. Lol on enemmän sellainen aakoo juttu eli nolo hauska, Kosonen kertoo.

Nuorten mielestä siinä ei ole mitään noloa, että vanhemmatkin ihmiset käyttävät trendisanoja ja lyhenteitä. Niitä olisi vain osattava käyttää oikein. Yleensä vanhemmat kuulemma ymmärtävät, mitä nuoret puhuvat, mutta käyttävät samoja sanoja ja lyhenteitä itse väärin.

– Kerran isäni jakoi minulle uutisartikkelin ja pisti siihen perään lol, vaikka se ei sopinut siihen ollenkaan. Hävetti tosi paljon, mutta onneksi se oli vain meidän perheryhmä, Emma Albert naurahtaa.

Joskus myös nuorten keskuudessa jokin sana saattaa menettää alkuperäisen merkityksensä, kun se leviää trendinomaisesti. Kerttu Kosonen kuvailee tätä trendisanojen varjopuoleksi.

– Joskus joku slurri eli haukkumasana saattaa levitä niin, että ihmiset käyttävät sitä tietämättä, mitä se on alun perin tarkoittanut. Niitä ei pitäisi käyttää, ne voivat olla tosi loukkaavia.

Miksi trendisanoja sitten käytetään? Ehkä vähän siksi, että vaikutettaisiin coolilta, epäilee An Thy Doan. Mutta ehkä kuitenkin ennen kaikkea siksi, että ne ovat hauskoja ja tarttuvia.

– Nykyään käytetään myös hauskoja vanhahtavia sanoja vähän niin kuin trendisanoina, pidän itse tästä ilmiöstä. Jos ennen puhuttiin bileistä, niin nyt me kavereiden kanssa saatetaan puhua kekkereistä tai illanistujaisista, Kerttu Kosonen kertoo.

Uusia sanoja ja lyhenteitä syntyy myös tarpeeseen. Muun muassa Tiktokissa käytetään paljon esimerkiksi lyhenteitä tw (trigger warning) ja sv (sisältövaroitus) varoittamaan siitä, että videolla näkyy jotain, joka saattaa aiheuttaa ahdistusta tai esimerkiksi laukaista migreenin.

– Sitten jos haluaa puhua Tiktokissa esimerkiksi mielenterveysasioista, niin on pakko käyttää lyhenteitä, koska Tiktok tunnistaa niitä oikeita sanoja ja sensuroi sisällöt. Jos etsii vaikka itsetuhoisuuteen liittyvää vertaistukea, niin täytyy käyttää lyhennettä sh (self harm), Kosonen kertoo.

Nuorten oma kielenkäyttö ei ole mikään uusi ilmiö. Itä-Suomen yliopiston suomen kielen yliopistonlehtori Hannele Forsberg kertoo, että puhutun kielen tutkimuksissa on kautta aikain näkynyt, että nuoret puhuvat vähän eri tavalla kuin aikuiset.

– Muutkin piirteet kielessä muuttuvat kuin sanasto. Internetin aika on kuitenkin hyvin erilaista, koska ilmiöt leviävät nopeasti ja asuinpaikasta riippumatta. Kun itse olin 70-luvulla nuori, slangisanoja luettiin Suosikista, Forsberg sanoo.

Ennen internettiä nuorisoslangi saattoi olla paikallisempaa ja vain pienten ryhmien käytössä. Sanat levisivät sosiaalisten kontaktien välityksellä etelästä muualle Suomeen. Helsingin vanhasta slangista 1900-luvun alkupuolelta on jäänyt elämään sanoja myös yleisemmäksi slangiksi.

– Jos nuorisoslangista vakiintuu sanastoa yleiskieleen, se tapahtuu yleensä niin, että alkuun sanalla on arkinen tyyliarvo. Sama koskee monia muitakin puhekielestä vakiintuvia sanoja. Esimerkiksi pärjätä on sana, jota pidettiin ennen arkityylisenä, mutta nykyään se alkaa olla jo neutraali, Forsberg kertoo.