Terhi ja Jouni Takkisen m/s Tyyne on kuin kesämökki Päijänteen aalloilla – entinen Puolustusvoimien alus on uudistettu pieteetillä

Teräsrunkoisen M/S Tyynen historiassa on ollut monta käännettä. Alkujaan vahvarunkoinen alus tehtiin Puolustusvoimien käyttöön yhteysalukseksi. ”Eläköidyttyään” laiva siirtyi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalantutkimuskäyttöön muun muassa Saimaalle ja Oulujärvelle.

– Työaluksesta tuli huvialus, kun Tyyne siirtyi yksityisomistukseen. Jämsäläiset Törhösten veljekset rakensivat rungon yläpuolisen osan uudelleen, ja Tyyne sai nykyisen ilmeensä, jyväskyläläinen Jouni Takkinen kertoo.

Vaimo Terhi Takkinen lisää, että veljekset tiesivät, mitä tekivät.

– Moni on ihastellut muotokieltä. Esimerkiksi pyöristetyt kulmat ja kaiteiden kaltevuudet on tehty vanhojen huvilaivojen tyyliin.

Takkisen perheeseen Tyyne tuli vuonna 2016. Pariskunta on täysin hullaantunut laivaansa, mutta ison laivan hankkiminen oli ”viivytystaistelun” lopputulema.

– Ajattelin laivan olevan siinä kunnossa, että se pitää ajaa saman tien telakalle ja hajottaa osiin, Jouni muistelee.

Terhiä mietitytti oikeastaan vain vanhan laivan sisäilma, mutta huoli oli turha. Tyyne oli vesille valmis paketti, johon ei tarvinnut tehdä kuin pieniä lisävarusteluja, kuten vessa ja peräkannen istumapaikka.

Isomman laivan hankkiminen lähti toiveesta saada kulkupeliin oma sauna. Aiemmin Takkiset kulkivat 9-metrisellä matkaveneellä. Usein päivän päätteeksi piti löytää yleinen sauna.

– Nykyisin olemme paljon luonnonsatamissa. Karautamme vain saaren rantaan, vedämme harusköydet puihin kiinni ja alamme lämmittää saunaa, Terhi kuvailee.

Navigointiin käytämme vain paperikarttoja ja kiikareita.

Pariskunta kipaisee laivalle saunomaan myös talviaikaan. Laivan hytissä on myös tehty etätöitä korona-aikaan.

– Matkaveneen kohdalla mietin usein taloudellista panostusta. Onko vene sen väärti ja ehtiikö kesäloman aikana kokea kaiken, mitä haluaa? Pienellä laivalla kausi on hurjan paljon pidempi.

Kesällä Tyynen porukka suuntaa Pohjois-Päijänteelle, jossa ei ole ainakaan vielä ruuhkaa. Perheen suosikkipaikkoja ovat Päijänteen saaret. Välillä pistäydytään Mämminiemessä, Korpilahden Höyry-galleriassa tai Pihlajakosken Wonkamiehessä pitsalla.

Matkaveneellä Takkiset kävivät joka toinen kesä Jounin lapsuuden maisemissa Keiteleellä, mutta isokokoisella Tyynellä sinne päästiin vasta kesällä 2021.

– Vuonteen sillan korotus mahdollisti pääsyn Keiteleelle. Mutta onhan kanavaseikkailu melkoista askartelua, Jouni toteaa.

Tyynessä on aurinkopaneelit, joista saa virtaa laivan akustoon ja muutamiin medialaitteisiin. Muuta tekniikkaa on vain sen verran kuin on tarpeen. Takkiset vierastavat liiallisen tekniikan hamstraamista.

– Esimerkiksi navigointiin käytämme vain paperikarttoja ja kiikareita, Jouni Takkinen kertoo.

Terhiä viehättää minimalistisuus ja asioiden ”simppeliys”.

– Jos veden voi keittää kattilassa, tarvitaanko vedenkeitintä? Kahvinkin voi tehdä monella tavalla.

– Uskon, että kun luopuu ylimääräisesti roinasta, se tuo mieleen tilaa ja alkaa nähdä ympärillään kauniita asioita.

Laivalla nautitaankin yksinkertaisista, mutta tärkeistä asioista. Parasta on, kun aamulla saa pulahtaa sängystä suoraan veteen.

Terhi Takkinen työskentelee Pidä saaristo siistinä ry:n viestintäkoordinaattorina Järvi-Suomen alueella. Päijänteen huoltoalus M/S Roopetar huolehtii muun muassa retkisatamien jätehuollosta, kuivakäymälöistä ja saunoista.

Takkisille luontoarvot ja luonnon siistinä pitäminen ovat lähellä sydäntä.

– Suututtaa, kun ihmiset jaksavat kantaa lihapaketit ja oluttölkit satamiin, mutta eivät jaksa viedä niitä pois. Elintarvikkeet voi pakata jo kotona säilytysrasioihin. Kannattaa myös miettiä, miten kaikki matkan aikana syntyvät jätteet loppusijoitetaan, Terhi sanoo.

Tiskauksesta ja pesemisestä syntyvä harmaa vesi ei kuulu vesistöön. Takkiset ovat kartoittaneet yrityksiä ja tuotteita, jotta aluksesta poistuva harmaa vesi voitaisiin suodattaa puhtaaksi ennen vesistöön laskemista. Tyyneen tällainen suodatusjärjestelmä on rakenteilla tälle kesälle.

Takkisten mielestä vesillä liikkuessa ensiarvoisen tärkeää on toisten huomioon ottaminen.

– Järvillä on omat liikennesääntönsä. Turvallinen vesillä kulkeminen vaatii tietoa ja osaamista. On tärkeää, että kulkija tuntee kulkupelinsä ja on miettinyt turvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Tyyne

Työjuhdasta tuli huvivene

Rakennushistoria: Hollming (Rauma) 1959, Olkkola (Jämsä) 2013

Pituus: 13,65 m

Suurin leveys: 3,3 m

Paino: 25 000 kg

Syväys: 1,25 m

Moottori: Mercedes-Benz OM 402, diesel, teho 121 kW (165 hv)

Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisen Lomalla-lehdessä. Pääset näköislehteen tästä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut