Oletko kuullut bokashi-kompostista? Vahva ekologinen eliksiiri saa Jussi Rautalammen kasvit kukoistamaan Jyväskylän Sulkurannassa

Jussi Rautalammen siirtolapuutarhamökin pihassa perennat hehkuvat ja kasvihuoneessakin odottaa mahtava saalis syötävää. Kasvien kukoistuksen takana on vahva eliksiiri, jota jokainen voi valmistaa koti- tai mökkioloissa. Kyseessä on niin sanottu bokashipissi, joka syntyy biojätteiden maitohappokäymisprosessin aikana.

– Bokashipissi on hurjaa ainetta, sillä sitä tarvitaan vain yksi desilitra noin 20 litraan vettä. Itse lisään ainetta kerran viikossa kasteluveteen. Jos ravinteita on liikaa, sekään ei ole hyvä asia.

Rautalampi hurahti bokashin eli keittiökompostorin käyttämiseen noin seitsemän vuotta sitten. Kynnys bokashin käyttöön oli matala, sillä perheessä oli ollut kompostori käytössä jo 1980-luvulta saakka.

Japanista Suomeen rantautunut bokashi on hieman kymmenen litran ämpäriä suurempi muoviastia, johon kerätään biojätteet. Päivittäisen biojätesatsin päälle laitetaan ohut kerros hyödyllisiä maitohappobakteereita sisältävää bokashirouhetta.

Mikrobit ahkeroivat ja esikäsittelevät jätteen niin, että se muuttuu nopeammin mullaksi.

– Ideana on, että astia on mahdollisimman ilmatiivis. Siksi biojätteet kannattaa laittaa astiaan vain kerran päivässä ja tiivistää lastalla, Rautalampi kertoo.

Bokashiin voi laittaa lähes kaikki ruoanjätteet. Sen sijaan liemet, keitot ja muut paljon nestettä sisältävät ruoka-aineet eivät sinne kuulu.

– Mitä pienemmäksi jätteet pilkkoo, sitä nopeammin maatuminen tapahtuu. Esimerkiksi banaaninkuoret pilkon noin 4–5 sentin kokoisiksi paloiksi.

Kun bokashi on täynnä, sen annetaan tehdä työtään noin pari viikkoa. Hanasta voi kuitenkin laskea jätteistä irtoavaa nestettä.

Jussi Rautalampi tyhjentää maitohappobakteerien käsittelemän biojätteen joko mullan joukkoon tai kumoaa kompostoriin.

– Bokashin sisältöön sekoitetaan saman verran multaa. Kahdessa tai kolmessa viikossa biojäte muuttuu ravinteikkaaksi mullaksi.

Rautalampi muistuttaa, että multatehtaan päälle tulee laittaa tiheäsilmäinen verkko, etteivät eläimet pääse käsiksi jätteisiin.

Bokashiin voi laittaa lähes kaikki ruoanjätteet.

Bokashi sopii hyvin esimerkiksi pieniin talouksiin, joissa biojätettä tulee vähän ja satunnaisesti. Bokashi ei vie paljon tilaa eikä juurikaan haise, vaikka sen laittaisi sisällekin.

Rautalampi on kokenut bokashin vaivattomaksi ja nopeaksi. Ennen kaikkea sen käyttö on ekologista.

– Bokashi on esimerkiksi kesämökeillä tai siirtolapuutarha-alueilla todella järkevä tapa huolehtia jätteistä.

Keittiökompostoreita myydään yleensä kahden kappaleen satsina. Kun toiseen bokashiin lisätään biojätteitä, toinen täysinäinen saa tehdä työtään rauhassa. Hankinnalle tulee hintaa noin sata euroa. Bokashirouheita saa sekä kotimaisena että tuontitavarana.

Varsinaiseen lämpökompostoriin saa sen sijaan menemään useitakin satoja euroja. Jussi Rautalammella on käytössään itse tehty kompostori, jonka rakentaminen kevensi kukkaroa vain jotain kymppejä.

– Hankin ison muovisen säilytyslaatikon ja eristin sen uretaanilevyillä.

– Komposti on kuin polttopesä, joka ottaa sisään ilmaa ja puhaltaa ulos. Siksi laatikkoon tulee tehdä reiät ylös ja alas. Reikiä ei saa tehdä laatikon kanteen, koska sinne muodostuu ammoniakkia, mikrobien herkkua.

Kesäkompostin voi tehdä vaikka muovisaaviin tai muuttolaatikkoon, kunhan muistaa tehdä ilmareiät kylkeen ja peittää astian verkolla. Astia kannattaa myös pitää sateelta suojassa.

Bokashista pyritään tekemään mahdollisimman hapeton, mutta sen sijaan kompostorissa hapettomuus aiheuttaa mätänemistä.

– Siksi massan pitää olla ilmavaa ja märkää. Gramma jätettä tarvitsee kuusi grammaa happea. Kosteutta pitää olla sen verran, että massaa käsiteltäessä käsi kostuu, mutta nestettä ei tihku sormien välistä.

Kompostien rakentamisesta Jussi Rautalampi innostui nelisenkymmentä vuotta sitten, kun hän oli töissä Jyväskylän kaupungin Nuorisoverstaalla.

– Otimme talteen valtavat määrät vanhoja jääkaappeja ja teimme niistä lämpökompostoreita. Saimme ihmiset tottumaan kompostoimiseen, ja kompostoreita otettiin muun muassa päiväkotien käyttöön.

Jyväskylän Sulkurannan siirtolapuutarhassa Rautalampi on kouluttanut monen mökkiläisen kompostoinnin ja bokashin käytön saloihin. Edelleen hän jakaa neuvoja tarvitseville.

Rautalampi vinkkaa, että esimerkiksi Facebookista löytyy aktiivisia bokashi-ryhmiä, joissa asiaan vihkiytyneet jakavat kokemuksiaan ja oppejaan.

Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisen Lomalla-lehdessä. Pääset näköislehteen tästä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut