Konneveden tutkimusaseman luontoilta palaa tauon jälkeen ja kotiseutumuseon Naistenviikon ohjelma saa jatkoa.
Huippusuosittu Konneveden tutkimusaseman luontoilta järjestetään jälleen parin vuoden koronatauon jälkeen 7. heinäkuuta. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen alaisen tutkimusaseman tapahtumassa yleisö pääsee kysymään luontoaiheisia kysymyksiä todellisilta luontospesialisteilta.
– Tilaisuudessa hyönteiskysymyksiin vastaa Jari Haimi, kalakysymyksiin Timo Marjomäki, kasviaiheisiin kysymyksiin Minna-Maarit Kytöviita ja lintukysymyksiin Harri Högmander Jyväskylän yliopistosta. Lisäksi paikalla on Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski, joka on nisäkästutkija, kertoo tilaisuuden juontaja, Konneveden tutkimusaseman johtaja Jouni Taskinen.
Luontoillassa on tällä kertaa poikkeuksellinen ohjelmanumero, kun Nuottaruoho ja 600 Konneveden kasvia -juhlakirja julkistetaan. Kirjan ovat toimittaneet emerituslehtori Veli Saari, Johanna Hallman, Reima Välivaara ja Erkki Alasaarela.
Viime kesän suosittu Konneveden kotiseutumuseon Naistenviikon ohjelma saa jatkoa. Leipää ja tähtitaivaita -teemaviikolla 19.–24.7. yhdistellään kiehtovalla tavalla tiedettä, taidetta ja arjen taitoja. Naistenviikon ohjelmassa yleisölle katetaan runsauden pöytä 1700-luvun suureen savutupaan, jossa alansa tiedehuiput kertovat viimeisimmistä tutkimuksistaan, ja emännät avaavat leipomusten saloja.
Ensimmäisenä tupaan astuvat kirjailija Anneli Kanto ja toimittaja Aune Waronen. Kanto kertoo palkitusta historiallisesta romaanistaan Rottien pyhimys ja Waronen radiodokumentistaan Leivänjuuri.
Arkeobotanisti Mia Lempiäinen-Avci on ollut mukana muun muassa Turun kaivauksissa, jossa löydettiin keskiaikainen huussi ja eksoottisen pippurin siemen kaukaa Afrikasta. Museolla hän kertoo, miten kasvit ovat rantautuneet suomalaiseen pihapiiriin. Tekstiilitaiteilija Sirpa Hasa kertoo puolestaan kasvien hyödyntämisestä kankaiden värjäämisessä.
Naistenviikkoa edeltää Lasten lauantai, jolloin lapset saavat tutustua vanhoihin käsityötapoihin.
Tutkijavieraista on nostettava esille myös astrobiologi Kirsi Lehto, jonka teemana on ihmisen osa maailmankaikkeudessa. Hänen teoksensa, Astrobiologia – elämän edellytyksiä etsimässä, palkittiin vuonna 2019 Vuoden tiedekirjana.
Leipuri Tiina Autio puhuu puolestaan molekyylien taistelusta taikinassa.
Emeritusprofessori Pekka Niemelä on paneutunut kasvien rooliin taidehistoriassa ja avaa muun muassa Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirouksen ja Eero Järnefeltin Lehmisavu-teoksen luontomaisemaa puineen ja kasveineen. Naisten viikon tapaus on myös Maire Lehmosen tuoreen kansanparannuksesta kertovan Metelivettä ja leipätikkuja – kansanparantajia ja entisaikalaisia -kirjan julkistaminen.
– Olen ohjelmasta valtavan ylpeä. Ajatuksena on ollut, että ihmiset voivat kokoontua kiinnostavien asioiden äärelle pohtimaan ehkä vähän vaikeitakin aiheita. Tutkijat eivät kuitenkaan tule pitämään tiedeluentoa tiedeyleisölle, vaan tarkoituksena on synnyttää dialogia yhdessä yleisön kanssa, museoaktiivi Kristiina Hurmerinta sanoo.
Naistenviikkoa edeltää Lasten lauantai, jolloin lapset saavat tutustua vanhoihin käsityötapoihin, soittaa vellikelloa ja syödä perunavelliä.
Hurmerinta muistuttaa myös museon pihasta lähtevästä digitaalista AR-tekniikkaa hyödyntävästä Lehmipolusta, jota voi kulkea vapaasti myös silloin, kun museo on kiinni. Lehmipolun varrella voi nähdä vaikkapa Gallen-Kallelan Kullervon kirouksen. Digitaalinen laina on Ateneumin taidemuseosta.
Lisätietoa Konneveden kesätapahtumista: www.konnevesi.fi/konnevesipaivat
Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisen Lomalla-lehdessä. Pääset näköislehteen tästä.