Jyväskylän Älylä on valon piirtäjän kaupunginosa – arkkitehti Wivi Lönnin huvilatyyliin voi tutustua kävelyretkellä

Arkkitehti Wivi Lönnin (1872–1966) syntymästä on 150 vuotta. Lönn perusti Suomen ensimmäisenä naisarkkitehtina oman toimistonsa vuonna 1898, valmistuttuaan 1896 arkkitehdiksi Helsingin Polyteknillisesta opistosta. Hän oli pioneeri ja esikuva naisarkkitehtien nousulle paitsi Suomessa, myös Euroopassa.

Taitava rakennesuunnittelija teki oman työnsä lisäksi paljon yhteistyötä kollegansa Armas Lindgrenin kanssa, kuten Helsingin ja Tallinnan Estonia

Lönn asui Jyväskylässä Seminaarinrinteellä vuodet 1910–1918 äitinsä Mathildan kanssa. Naapurustossa asuivat Lönnin veljet Emil ja Wille.

Jyväskylässä on Älylän ympäristön lisäksi useita Lönnin suunnittelemia rakennuksia, kuten Kuokkalan kartano ja Säynätsalon entinen vanhainkoti. Kouluja paljon suunnitellut Lönn on piirtänyt myös Puistokoulun.

Lönnin ansioina pidetään käytännöllisiä pohjaratkaisuja ja valoisuutta, ja hän perehtyi luonnonkivirakentamiseen. Hän edustaa jugendin aikakautta, mikä näkyy luontokoristeina ja kaarevina muotoina.

Juhlavuotta vietetään muun muassa opastetuilla kävelykierroksilla Jyväskylässä.

1 Wivi Lönnin kotitalo, Hämeenkatu 4. Arkkitehti teki ainakin 34 ulkomaanmatkaa. Niiden vaikutteina voi pitää muun muassa muuria sisäänkäynnin luona.

Hämeenkadun puolelle on sijoitettu Lönnin muistoreliefi. Wivi Lönnin kadun puolelta voi ihailla Onni Sorjosen teosta Portti tulevaisuuteen (1991), joka on kiinnitetty Lönnin uusklassistisen kanala-talousrakennuksen seinään.

Taloa asuttaa ja hoitaa kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen, joka on muun muassa kaivanut esiin alkuperäiset talvipuutarhan pohjat. Yksityisessä puistossa on Sonja Vectomovin veistämä ja Erkki Liukkosen valama Wivi Lönn -patsas (2010), joka katselee kotitaloaan. Kanalan nurkalla Lönnin suuntaan katselee samojen taiteilijoiden veistos kauppaneuvos Hanna Parviaisesta (2013), jonka toinen valos on Säynätsalon kirkon pihassa. Parviainen vietti talvet Seminaarinkatu 30:ssä "kaupunkipalatsissaan" ja kesät Sulkulan tilalla.

Parviainen ja Lönn olivat ystäviä ja kumppaneita, jotka matkustelivat paljon Euroopassa. Elämänsä loppuvuodet he asuivat Helsingissä NNKY:n talon (1928) huoneistossa, jonka he saivat Lönnin talon suunnittelutyötä ja Parviaisen merkittävää lahjoitusta vastaan. Parviainen menehtyi vuonna 1938.

2 Viljamakasiini, kaupunginkirjasto, rehtoraatti, Seminaarinkatu 32. 1851 rakennettu punatiilipytinki oli aluksi viljamakasiini, tarkoin varjeltu varmuusvarasto. Lönn suunnitteli muutostyöt makasiinista kirjastoksi vuonna 1916.

Ilmettä hallitsevat nyt suuret ikkunat. Pihapiiriin lisättiin kirjastonvartijan talo ja varasto. Talossa toimi tieteellinen kirjasto vuoteen 1948 ja kaupunginkirjasto vuoteen 1980 saakka. Osa muistaa sen myös käsityömuseona. Nykyisin talo on yrityskäytössä.

3 Juomatehdas, Vapaudenkatu 25. Kauppias Julius Johnson Johnson kumppaneineen perusti uuden panimo-osakeyhtiön ja hankki tontin, jolle Wivi Lönn piirsi rakennukset. Tehdas- ja konttorirakennukset valmistuivat vuosina 1909 ja 1911. Ne suojeltiin vuonna 1990 asemakaavassa kulttuurihistoriallisena kohteena.

Johnsonin aikaisempi panimo toimi toisella puolen silloista Nikolainkatua. Juomatehtaan kokonaisuus täydentyi useaan otteeseen toiminnan laajetessa. Tontilta on purettu kaksi Lönnin suunnittelemaa varastorakennusta. Virvoitusjuomia valmistanut tehdas toimi vuoteen 1974 saakka, viimeksi Mallasjuoman omistuksessa. Talossa on toiminut mm. yliopisto, nuorisotilat ja eri yrityksiä.

4 Stooren talo, Seminaarinkatu 26 B. Talon rakennutti seminaarinlehtori G.A. Stoore. 1906 valmistunut talo on Lönnin ensimmäinen Älylän alueelle suunnittelema huvila.

Kirjailijatalona tunnettun talon toinen omistaja, lääkäri Kalervo Airaksinen, modernisoi kiinteistön arkkitehti Jorma Paatolan suunnitelmien mukaan 1950-luvulla. Talo oli asuinkäytössä vuoteen 1970 saakka, minkä jälkeen siinä on ollut muun muassa Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimisto ja musiikkikoulu. Kauko Sorjosen säätiö omisti paikan 2006–2018. Nykyisin kiinteistön omistavat Mikaela ja Petri von Bonsdorff.

Stooren talossa avattiin vuonna 1989 Suomen ensimmäinen kirjailijatalo. Talossa toimii Keski-Suomen Kirjailijat ry, jolla on työhuone- ja residenssitoimintaa.

5 Kasöörin talo, Hämeenkatu 3. Talo on rakennettu juomatehtaan kasöörin työsuhdeasunnoksi, lähteistä riippuen 1907 tai 1908.

Wivi Lönnin isoveli Fredrik Wilhelm Lönn oli kauppias Julius Johnsonin omistaman panimon kasööri tai panimomestari Vapaudenkadulla. Hän työskenteli aiemmin Joutsan Oluttehtaalla. Myöhemmin hän työskenteli pankin kasöörinä eli isännöitsijänä. Hän harrasti perhosten, lintujen ja linnunmunien keräilyä sekä kuorolaulua naapurinsa lehtori Stooren kanssa Sirkat-kuorossa.

Veli houkutteli siskonsa Jyväskylään, joka kaipasi pois Tampereen hektisen työkiireen keskeltä, ja suositteli hankkimaan aurinkoisen rinnetontin Älylästä. Toinen tonttivaihtoehto olisi ollut Äijälässä. Ville Lönn muutti panimotyösuhteen jälkeen veljensä Emilin entiseen kotitaloon Hämeenkatu 2:een.

Kasöörin talossa on toiminut ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS. Yksityisomistuksessa olevassa talossa on nykyisin Wivi's-majoitusliike. Myös Emil Lönnin talo on yksityisomistuksessa.

Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisen Lomalla-lehdessä. Pääset näköislehteen tästä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut