Kulttuurilegenda Olavi Paavolaisen Keuruun-kotiin on tänä kesänä mahdollista poiketa kolmena päivänä

Kulttuurilegenda Olavi Paavolainen (1903–1964) ihastui aikanaan Keuruuseen, koska se toi hänen mieleensä Karjalankannaksen Kivennavalle jääneen kodin, Vienolan, maisemat.

Keuruun keskustan kupeeseen Kiviselän Mustasalmen rannalle vuonna 1949 valmistunut Pekanniemi-huvila henkii edelleen rakennuttajansa boheemiutta ja tyylitietoisuutta.

Puutarhaan ja lähivesille voi kuvitella kulkijoiksi Paavolaisen puolison Sirkka-Liisa Virtamon ja Pekka-pojan sekä muun muassa kirjailijat Matti Kurjensaaren ja Ilmari Pimiän, moninaista teatteriväkeä ja politiikan kärkinimiin kuuluneen Hertta Kuusisen, Paavolaisen rakastetun.

Paavolainen oli kirjailija, runoilija, kriitikko, 1920-luvun Tulenkantaja-voimahahmo, kosmopoliitti ja vuodesta 1947 Yleisradion teatteriosaston päällikkö. Hänen kirjallisen varhaistuotantonsa merkittävin teos Nykyaikaa etsimässä julkaistiin 1929. Sitä seurasivat Suursiivous 1932, Kolmannen valtakunnan vieraana 1936, Lähtö ja loitsu 1937, Risti ja hakaristi 1938 ja Synkkä yksinpuhelu 1946.

Keuruulle Paavolaisen toi juuri sodanaikaisen päiväkirjan, Synkän yksinpuhelun, viimeistelytyö kesällä 1946. Hän asui Hotelli Keski-Suomessa, ihasteli Keurusselän maisemia ja tutustui seutuun.

Synkkä yksinpuhelu herätti julki tultuaan niin ristiriitaisia ja rajuja tunteita, että Paavolainen luopui kirjallisesta toiminnasta.

Klassisen tyylikkään Pekanniemen suunnitteli arkkitehti Laila Niemioja. Opastuksia huvilalle järjestävä Eila Luopakka esittelee rakennuksen tunnusmerkkejä: aumakatto, pilarien varaan tehty ja liuskekivin koristeltu kuisti sekä makuuhuoneen pyöreä ikkuna.

– Talossa ei ollut sähköä eikä vesijohtoa, mutta kylläkin puhelin. Puutarha oli upea perinnetuijineen, heliotrooppeineen, rhododendroneineen, Milon Venus -patsaineen ja rannan kurjenmiekkoineen. Paavolaisen tiedetään käyttäneen pihan rakentamiseen tontin luonnonkiviä.

Pekanniemessä ei Paavolaisen aikana ollut saunaa; kylpemässä käytiin naapurissa. Tiettävästi hän kuitenkin suunnitteli saunan, ja sen rakensi seuraava omistaja.

Luopakka kertoo Keurusseudun oman lyyrikon, Einari Vuorelan, kuuluneen Paavolaisen tuttaviin. Paavolainen ja Kurjensaari on ikuistettu valokuviin Vuorelassa, mutta vastavierailuista ei ole säilynyt tietoja.

Paavolaisen kuoleman jälkeen perikunta huutokauppasi huvilan esineistöä. Talolla on ollut vuosikymmenten mittaan useita omistajia. Vuonna 2017 sen osti paraislainen Rabbe Holmberg. Siitä lähtien talon ovet on avattu yleisölle muutaman kerran kesässä.

Tänä suvena ovet ovat avoinna 3.7., 7.8. ja 4.9. Lisäksi opastuksia voi tilata ryhmille.

Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisen Lomalla-lehdessä. Pääset näköislehteen tästä.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut