Työstä palautuminen voi jäädä vähäiseksi myös kesälomalla, selviää fysiologiseen analytiikkaan keskittyneen jyväskyläläisen Firstbeat-yhtiön tekemästä tutkimuksesta.
Tutkimuksessa käytetty data kerättiin yhtiön tietokannasta vuosilta 2017–2022.
Osasyy palautumisen puutteeseen piilee siinä, että nukumme ja liikumme kesäkuukausina vähemmän kuin muulloin.
Kesällä kroppaa rasittaa muutenkin rutiinien puute. On menoja ja juhlia, jotka vaikuttavat unirytmeihin ja palautumiseen. Unen kesto lyhenee tutkimuksen mukaan huomattavasti.
– Kesäkuu on yksi vuoden kuormittavimpia kuukausia. Alkuvuoden työt vasta lopetellaan, kun valoisat illat ja juhlat houkuttelevat valvomaan yömyöhään. Liian täysi lomakalenteri voi ruokkia palautumisvajetta, Firstbeatin johtava asiantuntija Jaakko Kotisaari avaa yhtiön tiedotteessa.
Hän neuvookin kiinnittämään huomiota omaan olotilaan. Jos lomallakin väsyttää, voi pohtia unta, liikuntaa, ruokavaliota tai alkoholinkäyttöä. Näin töihin palatessa on paremmin levännyt.
Mitä enemmän ihmisellä on stressiä ja kuormitusta, sitä enemmän tarvitaan palautumista. Suurin vaikutus palautumiseen on unella.
Vuonna 2020 etätöihin jäädessä keskimääräinen unen pituus kasvoi, mikä auttoi palautumisessa. Aamuisin nukutaan pidempään. Tänä keväänä on menty toiseen suuntaan.
– Ihmiset eivät aina tunnista, mikä itseä kuormittaa. Vaikka etätyöarki on ollut joustavampaa, unohtuvat esimerkiksi tauot helposti. Vaihtelevuus puuttuu ja sosiaaliset tarpeet jäävät monella paitsioon, Kotisaari analysoi.
Stressitasot nousevat Firstbeatin mukaan nyt korkeammalle kuin pandemian ensimmäisinä kahtena vuotena. Päivän kolme kuormituspiikkiä ajoittuvat aamulle, iltapäivälle ja myöhemmälle illalle.
– Kolmas stressipiikki on todella lähellä nukkumaanmenoaikaa juuri niinä tunteina, jotka ovat laadukkaan unen kannalta kaikkein tärkeintä aikaa. Iltaan kuuluu tietysti hyviäkin aktiviteetteja, kuten liikuntaa. Monet myös jatkavat töitä vielä loppuillasta. Kova iltakuormitus haastaa rauhoittumista ja palautumista, Firstbeatin tutkimusjohtaja Tero Myllymäki kertoo.