Mädillä hedelmillä herkutteleva mustapääetana on levinnyt Suomeen viime vuosina.
Suomeen on levinnyt uusi vieraslaji, josta saattaa muodostua puutarhureiden uusi inhokki ja mahdollinen tuhon aiheuttaja. Tulokas on mustapääetana, virallisemmin Krynickillus melanocephalus, joka esiintyy luontaisesti muun muassa Kaukasuksen alueella.
Ensimmäisen kerran mustapääetana löydettiin Suomesta vuonna 2018 sipoolaisesta puutarhasta, mutta laji määritettiin vasta vuoden 2019 puolella.
– Kyseessä on yhteiseurooppalainen ilmiö. Mustapääetanan leviäminen on lähtenyt aika ikävällä tavalla vauhtiin, toteaa tutkija Katriina Könönen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
Könönen on perehtynyt Suomen mustapääetanan esiintymiin ja ollut mukana kirjoittamassa lajin leviämistä koskevaa artikkelia.
Kun vuonna 2019 lajista tehtiin kuusi havaintoa Sipoon ja Helsingin alueilla, niin viime vuonna havaintopaikkakuntia oli jo reilu kymmenkunta.
– Viime vuonna pohjoisin havainto oli Pohjois-Savossa Varkaudesta ja myös Jyväskylästä on havaintoja.
Mustapääetanan tunnistaa helposti sen mustasta päästä, tuntosarvista ja niskasta. Suurikokoinen hengitysaukko sijaitsee oikealla puolella kilven takaosassa.
Tutkijat eivät Suomessa tai Euroopassakaan osaa vielä varmasti kertoa, millaista mahdollista uhkaa tämä peltoetanoiden heimoon kuuluva laji viljelyksille ja ihmisten ryytimaille aiheuttaa.
Ainakin Latviassa sen on havaittu mässäilevän kurpitsaviljelmillä.
Koska laji käyttää ravintonaan muun muassa mätäneviä hedelmiä, sieniä, lehtisalaattia, kaalia ja mansikoita, on laji helppo luokitella jo alustavasti puutarhatuholaiseksi tai vähintäänkin haittalajiksi.
Tämänhetkisen tiedon mukaan nilviäiseen tulee suhtautua yhtä kylmänviileästi kuin jo meille tutuksi tulleeseen vieraslajiin, espanjansiruetanaan.
Mustapääetanan epäillään levinneen uusille alueille taimien, vihannesten ja mullan välityksellä. Sen munat voivat levitä myös esimerkiksi koneiden ja tavaroiden välityksellä, aivan kuten espanjansiruetanankin.
– Taimitarhat tuovat Euroopasta jälleenmyytäväksi suomalaisille taimitarhoille taimia, joiden mukana etanan munat voivat kulkeutua. Aikuiset yksilöt voivat lymyillä esimerkiksi taimiruukkujen alla.
Mustapääetanaa kuvaillaan aktiiviseksi liikkujaksi. Könösen mukaan aktiivisuudella viitataan samaan kuin espanjansiruetanallakin, eli ne ovat pelottomampia kotimaisiin lajeihin, kuten ukko- ja metsäetanoihin verrattuna.
– Useinhan vieraslajit eivät ole piilottelevia lajeja, vaan aktiivisesti levittäytyviä.
Könösen mukaan mustapääetana esiintyy Euroopassa uusilla elinalueillaan pihoilla, puutarhoissa, kulttuurialueilla ja jonkin verran viljelyksillä.
Voiko mustapääetana levitä Suomessa luonnonmetsiin?
– Kyllä se on ilman muuta on vaarana ainakin eteläisessä Suomessa. Lähinnä lehtoihin ja muihin reheviin ympäristöihin, Könönen sanoo.
Lajin vuosittaisen esiintymän ollessa runsaimmillaan syksyllä, metsästä löytyy paljon muun muassa maahan pudonneita lehtiä.
Entä onko mustapääetana verrattavissa puutarhan tuholaislajina espanjansiruetanaan?
– Ehkä ei. Vielä ei ole tiedossa kovin pahoja lajin aiheuttamia tuhoja, ja sen vuoksi sitä ei ole vielä kovin paljon toisaalta tutkittukaan.
Könösen mukaan pahimmillaan mustapääetana voi levittää loisia tai tauteja Suomen alkuperäisiin lajeihin ja horjuttaa sitä kautta niiden kantoja.
Könönen kehottaa aloittamaan mustapääetanoiden torjunnan välittömästi, kun lajin havaitsee tontillaan.
– Hävittäminen on hyvin hankalaa, jos ne ovat päässeet levittäytymään ja lisääntymään, Könönen korostaa.
Hän suosittelee etanoiden tappamiseen suurta määrää kiehuvaa vettä.
– Jos kiehuvaa vettä on runsaasti, se tappaa etanat silmänräpäyksessä, eikä tarvitse pelätä, että ne kärsivät.
Etanan pään voi leikata sarvien välistä, jolloin etanan hermorengas katkeaa ja etana kuolee välittömästi. Ne voi tappaa myös murskaamalla pään kivellä kovaa alustaa vasten.
Tärkeää on hävittää kuolleet etanat niin, etteivät lajitoverit pääse hyödyntämään niitä. Kuolleina ne voi kaivaa syvälle maahan tai hävittää hyvin pakattuina sekajätteen mukana.
Jutussa on käytetty lähteenä myös artikkelia: Könönen, K., Ormio, H., Nyfors, E., Luoto, H., Luoto, L., Albrecht, A. ja Liukko, U.-M. 2020: Uusi vieraslaji mustapääetana Krynickillus melanocephalus Kaleniczenko, 1851 on levinnyt Suomeen.