Elokuvat
Hyvä pomo (El buen patrón)
Ohjaus Fernando León de Aranoa. Rooleissa: Javier Bardem, Manolo Solo, Almudena Amor, Óscar de la Fuente, Sonia Almarcha, Fernando Albizu, Tarik Rmili, Celso Bugallo.
Vaakatehtaan omistaja Blanco on kunnianhimoinen, lievästi narsistinen ja vahvasti ihmisiä puheillaan manipuloiva johtaja.
Hän pyrkii sanahelinällään ja yliystävällisellä esiintymisellään vakuuttamaan alamaisensa siitä, että he ovat kaikki yhtä suurta perhettä ja että työntekijöiden hyvinvointi on hänenkin hyvinvointiaan. Henkilöhahmona häneen tiivistyy mainio valikoima piirteitä, joita tunnistamme nykyaikaisista tunneälykkäistä johtajista.
Bardem tasapainottelee narsistisen niljakkeen ja sympaattisen pyhimyksen kesken, ollen kumpaakin mutta ei puhtaasti kumpaakaan.
Draamassa on monta juonta, jotka kietoutuvat vaakatehtaan ehdokkuuteen merkittävän yrityspalkinnon saajaksi. Mikään ei saisi estää palkinnon saamista ja Blanco tekee kaikkensa häiriötekijöiden poistamiseksi.
Ja niitä häiriöitähän riittää. Tärkeimmän työntekijän avioliitto on menossa kumolleen ja mies oireilee töissä. Yksi irtisanottu työntekijä linnoittautuu tehtaan ulkopuolelle pitämään jatkuvaa mielenosoitusta. Erään uskollisen työntekijän poika on hairahtunut rikosten polulle, ja lisäksi Blanco itse päätyy peuhaamaan lakanoissa viehättävän harjoittelijaneitokaisen kanssa.
Kaikki langat punoutuvat yhteen reilun viikon aikana ja draama on mehevällä tavalla niin komediallinen kuin traaginenkin. Se, mitä henkilöille tapahtuu, on kerrassaan tylyn ikävää, raadollistakin.
Mutta se, kuinka kaikkien pomo yrittää johtaa tapahtumia itselleen mieluisaan lopputulokseen – se on suurta komediaa, joka ei todellakaan ole kevyttä huumoria. Ei – Hyvä pomo on ehdottomasti taiturimaisesti rakennettua syvää ja sarkastista naurua niille, jotka pöyhkeilevät johtajuudellaan ja mielellään kuvittelevat olevansa jaloja hyväntekijöitä.
Elokuvan voima ja taika perustuvat henkilöhahmoihin sekä heitä antaumuksellisesti esittäviin näyttelijöihin. Irtisanottu Jose on yksi draaman avainhahmo, sillä hän on tarinan moraliteetti. Óscar de la Fuente luo periaatteistaan tinkimättömän Josen hahmosta vaikuttavan katsomiskokemuksen.
Miralles (Manolo Solo) ja Khaled (Tarik Rmili) ovat myös tehtaan työntekijöitä, jotka valitsevat suoraselkäisyyden ja mielistelemättömyyden sekä itsekunnioituksen säilyttämisen suhteessa niljakasmaiseen pomoonsa.
Viettelijätär ja pelinainen Liliana (Almudena Amor) on hahmo, joka paljastaa myös suuren johtajan heikkoudet ja kipupisteet. Tehtaan portinvartijaa Románia näyttelevä Fernando Albizu rakentaa moniulotteisen roolihahmon, joka tasapainoilee erilaisten uskollisuuksien ja velvollisuuksien ristipaineissa taidokkaasti.
Kierolla tavalla luodun käsikirjoituksen on laatinut elokuvan ohjaaja Fernando León de Aranoa. Hän teki komeaa yhteistyötä pääroolissa olevan Javier Bardemin kanssa jo vuonna 2017 elokuvassa Rakastin Pabloa, vihasin Escobaria. Ja mikäpä on yhteistä työtä tehdessä, kun saa näyttelijäksi maailmanluokan taiteilijan.
Näennäisen hyvää pomoa näyttelevä Javier Bardem on jälleen kerran ilmiömäinen. Hän kykenee luomaan Blancon roolihahmosta häilyväisen ja muuttuvissa tilanteissa kameleonttimaisesti sopeutuvan pelimiehen, joka pelaa kuitenkin vain omaan pussiinsa.
Bardem tasapainottelee narsistisen niljakkeen ja sympaattisen pyhimyksen kesken, ollen kumpaakin mutta ei puhtaasti kumpaakaan. Huikea roolisuoritus!
Loppukohtaus, jossa Blanco ja hänen alamaisensa Fortuna (Celso Bugallo) katsovat kameraan, on elämän itsensä kokoista elokuvaa. Muutamalla ilmeellä ja kahdella katseella sekä toisen miehen haparoivilla sanoilla ilmaistaan eriarvoisuudesta, vallankäytöstä ja verirahojen tuskaisuudesta kaikki tietämisen arvoinen.
Hyvä pomo on maailmamme kuva. Ympärillämme on laaja joukko talouden, politiikan ja työelämän johtajia, joita on koulutettu manipuloimaan alaisia ja alamaisia mielin & kielin.
Lopputulemana on paljon pomopuhetta yhteisistä talkoista, samassa veneessä olemisesta ja yhteiseen hiileen puhaltamisesta. Tätä hölynpölyä tämä erinomainen elokuva kirpeällä tavalla ironisoi.