Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Näin vältät selkävaivat – katso videoilta fysioterapeutin ohjeet selän vahvistamiseen

Kotona tehtävät pienet jumppaliikkeet voivat sopia selkäpotilaalle paremmin kuin kuntosaliliikkeiden kovempi kuormitus.

Tunti toisensa jälkeen istumista näyttöpäätteen äärellä viikosta ja vuodesta toiseen – ei ihme, jos toimistotyöläisen selkää kolottaa. Selän kuormituksen on huomannut myös ortopedi Kati Kyrölä siirryttyään fyysisesti rasittavasta kirurgin työstä istumatyöhön viideksi päiväksi viikossa.

– Se, että käy työpäivän jälkeen lenkillä, ei riitä, jos työssä istutaan koko ajan. Ihmisen keho on tarkoitettu liikkumaan, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelupäällikkö Kyrölä toteaa.

Myös työpäivän aikana voi onneksi tehdä jotakin, jotta selkäranka pysyisi suorana ja ryhdin muutoksista johtuvat ongelmat pysyisivät mahdollisimman pitkään loitolla. 

– Mikrotauot ja työasennon vaihdot ovat tärkeitä. Välillä olisi hyvä nousta seisomaan, muistuttaa fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri ja tohtorikoulutettava Heidi Mannström.

Lyhyenkin tauon aikana ehtii tehdä muutaman kyykyn tai tuolilta ylösnousun, jotka vahvistavat reisi- ja pakaralihaksia ja auttavat lantion hyvän asennon ylläpitämisessä.

Mannström toteaa, että selkäkipuun liittyy usein myös psyykkisiä rajoitteita: kivun välttely saa välttämään kaikkea liikuntaa, vaikka hallituista pienistä liikkeistä olisi apua selän hyvinvointiin.

– Kuntosali ei välttämättä ole paras paikka tehdä selkäjumppaa. Kotona voi ilman välineitä tai kuminauhan avulla tehdä pieniä vahvistavia liikkeitä, joissa selkä ei liiku. Kun selkä pysyy paikallaan, liike ei tee kipeää, Mannström sanoo.

Se, että lihaskunnolla on merkitystä selkäongelmien ehkäisyssä, liittyy ihmiskehon pyrkimykseen ja erinomaiseen taitoon kompensoida tukirangan virheasentoja.

Jos väärät kudokset joutuvat pitkäksi aikaa työskentelemään selkärangan tukena, ne kipeytyvät.

– Jopa paljon urheilevilla nuorilla on keskivartalon ja lantion hallintaan liittyviä ongelmia, jotka ovat johtaneet selkäkipuihin. Mitä haastavampia asioita ihminen harrastaa, sitä paremmassa kunnossa keskivartalon lihasten pitäisi olla, Kati Kyrölä sanoo.

Selkäleikkaukset auttavat osaa potilaista, mutta ne jättävät pitkän toipumisajan jälkeenkin lähes aina jälkeensä alentuneen toimintakyvyn. Myös erilaiset kalliit ja aikaavievät terapiat voisi ainakin osin välttää, jos selän ongelmat pystytään ehkäisemään ennalta.

– Vanhenemista ei tietenkään voi estää, Kyrölä toteaa.

Monia selkäkipupotilaita yhdistävä tekijä on arkiliikunnan vähäisyys. Myös ylipaino lisää selkävaivojen riskiä.

– Olisi hyvä ajatella, että kun liikun, jaksan vaikka tehdä sen moottoripyörämatkan Eurooppaan, tai jaksan työssä paremmin. Liikunnasta elämäntapana seuraa paljon henkisiä ja fyysisiä etuja.

Kyrölän mielestä selkävaivojen ennaltaehkäisyn olisi syytä lähteä kaupunkisuunnittelusta asti.

– Olisi pidettävä huolta siitä, että liikkuminen on helppoa. Käytettävissä pitäisi olla liikuntapaikkoja ja pyöräteitä, ja kauppaan pitäisi päästä myös kävellen Kyrölä listaa.