Näin tehtiin
STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2019 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja sekä keväällä ja syksyllä 2022 ylioppilastutkintonsa suorittaneiden yo-kokeiden tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja. Tarkastelussa oli mukana 342 lukiota.
– Vertailun laskentatapaa on muutettu, koska yo-kirjoitusten rakenne muuttui keväästä 2022 alkaen, kun entinen jako pakollisiin ja ylimääräisiin aineisiin poistui. Jatkossa ylioppilastutkintoon vaaditaan äidinkielen, pitkän aineen ja kolmen muun aineen kirjoittaminen. Vertailuun on nyt laskettu kullekin kokelaalle keskiarvot äidinkielestä, parhaasta pitkästä aineesta ja kahdesta muusta parhaasta koetuloksesta ja laskettu näistä koulukohtainen keskiarvo. Tarkastelussa on neljä koetta, koska osa tänä keväänä tutkintonsa suorittavista tekee sen vanhalla neljän pakollisen kokeen rakenteella. Erilaiset vertailuluvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa.
– Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla.
– STT:n lukiovertailun yksi heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan eri opettajat antavat arvosanansa itsenäisesti.
– Muita heikkouksia löytyy siitä, että lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.
– Vertailuun ei ole otettu mukaan lukioita, joiden lähtökeskiarvoja tai yo-tuloksia ei löydy Opetushallituksen tai ylioppilastutkintolautakunnan aineistoista.
– STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien. Lukiot on jaettu pienten ja suurten sarjoihin syksystä 2018.
