Jyväskylän yliopiston tutkijat testasivat, pärjääkö raakku lähes ilman happea – merkittävä tulos uhanalaisen lajin säilymisen kannalta

Hyväkuntoinen ja virkeä pikkuraakku mikroskooppilinssin läpi. Vaaleanharmaa, simpukasta ulostyöntyvä uloke on simpukan jalka, jolla se liikkuu, tarttuu ja ottaa ravintoa joen pohjasorassa. Tuomo Sjönberg

Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji, jonka vähenemisen syyn uskotaan löytyvän vesistön pohjan liettymisestä ja hapettomuudesta.

Iida Vashko

28.12.2022 13:21 | Päivitetty 28.12.2022 13:44

Jyväskylän yliopiston tutkijat testasivat laboratoriokokeessa ensimmäistä kertaa uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun hapen sietokykyä. Ähtävänjoen raakun poikasia pidettiin kymmenen päivää eri happipitoisuuksissa Konneveden tutkimusasemalla.

Haluatko lukea koko jutun?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Keskisuomalaisen sisällöt.

Tilaajana saat enemmän

Tilaajana saat monipuolista luettavaa vuoden jokaisena päivänä. Tarkista paikalliset puheenaiheet ja lue kiinnostavimmat juttumme jatkuvasti päivittyvästä KSML.fi-verkkopalvelusta. Tee tilaus ja valitse juuri sinulle sopivin tapa lukea.