Ensimmäinen asia, jonka kenialainen Rabera Onkendi, 25, tiesi Suomesta oli Sanna Marinin (sd.) valinta pääministeriksi joulukuussa 2019.
– Mietin, mikä on tämä maa, jossa nuori nainen voi tulla valituksi niin tärkeään asemaan.
Seuraavan kerran hän törmäsi Suomeen hakiessaan sairaanhoitajaopintoihin pari vuotta myöhemmin.
– Ystäväni näytti minulle suomalaisten ammattikorkeakoulujen hakutietoja, ja oivalsin, että olen kuullut tästä maasta joskus aikaisemminkin.
– Ystäväni ei valitettavasti tullut valituksi, mutta minä tulin. Uskon ihmeisiin, ja Jyväskylään pääseminen oli ihme. Olen kiitollinen, että vanhempani lähtivät tukemaan tätä matkaa.
Englanninkieliset Nursing- eli sairaanhoitajaopinnot Rabera Onkendi aloitti Jyväskylän ammattikorkeakoulussa syksyllä 2021. Kotimaassaan Keniassa Onkendi oli valmistunut maatalousinsinööriksi Njoron yliopistosta.
– Nuorena valitsee usein opiskelualan koulumenestyksen pohjalta. Olin hyvä matematiikassa ja fysiikassa, joten valitsin insinööriopinnot.
– En kuitenkaan seurannut intohimoani. Ihmisten auttaminen on sitä, mitä haluan tehdä lopun elämäni. Autoin jo nuorena kotikylässäni ihmisiä, jotka eivät voineet hyvin.
Mietin, mikä on tämä maa, jossa nuori nainen voi tulla valituksi niin tärkeään asemaan.
Rabera Onkendi
Tulevaisuudessa Onkendi haluaisi olla lasten sairaanhoitaja sairaalassa.
– Rakastan lapsia. Yhdenkään lapsen ei pitäisi kärsiä kivusta. Haluan auttaa vähentämään lasten kärsimystä, vaikka se ei olekaan mikään helppo tehtävä.
– Toivottavasti minulla on mahdollisuus jäädä Suomeen töihin ja saada joskus Suomen kansalaisuus, mutta aika näyttää.
Työn saaminen Suomesta edellyttää hyvää suomen kielen taitoa. Sairaanhoitajaopintoihin kuuluu kaksi pakollista kurssia suomea ja muutama vapaaehtoinen lisäkurssi.
– Koulussa sanasto keskittyy hoitoalan sanastoon, mutta se ei yksin riitä, Rabera Onkendi sanoo.
– Haluan ilmaista itseäni ja ymmärtää ihmisiä. On turhauttavaa, jos joku yrittää puhua sinulle, etkä tiedä, miten reagoit siihen niin ettet kuulosta tylyltä tai epäkohteliaalta.
Suomen kieltä hän ei pidä vaikeana, mutta opiskelussa riittää silti haasteita.
– Jos suomi tuntuu välillä vaikealta, mietin että opiskelin Keniassa kiinaa. Ei suomi voi sen vaikeampaa olla, Onkendi arvelee.
Onkendi on löytänyt yhden hyvän konstin oppia puhekieltä. Hän katsoo välillä suomalaisia lastenohjelmia.
JAMKissa nursing-opintoja tekee monikulttuurinen opiskelijaryhmä. Rabera Onkendin mielestä on ollut hienoa nähdä ihmisiä eri kulttuureista ja taustoista.
Onkendi toimii vielä tämän kevään opiskelijalähettiläänä. Vapaaehtoistyöhän kuuluu muun muassa ulkomaisten opiskelijoiden integroiminen opintoihin ja suomalaiseen elämäntapaan.
– Ensi syksynä olen tutorina uusille opiskelijoille. Kun tulet vaihto-opiskelijana tänne, et tunne ketään. Siksi on tärkeää, että joku auttaa sopeutumisessa ja näyttää kaupunkia.
– Jokaisella on oma henkilökohtainen kokemuksensa Suomessa asumisesta, mutta uskon, että myös omalla asenteella voi vaikuttaa paljon siihen, miten asiat menevät.
Rabera Onkendi itse luottaa siihen, että kun on ystävällinen, hymyilee vieraillekin ja jakaa välillä kohteliaisuuksia, sopeutuu helpommin uuteen maahan.
Hän on kiitollinen, että on saanut suomalaisen pariskunnan ”kakkosvanhemmikseen”. Heidän kanssaan Rabera on päässyt muun muassa käymään suomalaisella kesämökillä.
– Viime jouluna he kävivät Keniassa tapaamassa perhettäni ja keittivät meille riisipuuroa. Perheemme näytti puolestaan heille jotain meille tyypillisiä perinneruokia.
Onkendi myöntää, että suomalainen talvi tuntuu melko pitkältä, mutta toisaalta kaikki vuodenajat tuntuvat vaihtelulta, koska Keniassa lämpötilavaihtelut ovat pieniä ja maassa on oikeastaan vain yksi vuodenaika.
Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisen Koulutus & Rekry -liitteessä. Pääset näköislehteen tästä.