Taloustieteen peruskurssilla opetus linkittyy ajankohtaisiin uutisiin.
Voiko opiskelu Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen peruskurssilla olla innostavaa, ajankohtaista ja jopa hauskaa?
Kyllä voi, jos asiaa kysytään kurssia vetäviltä yliopistotutkija Juho Jokiselta ja yliopistonopettaja Jaana Karilta.
Jokisen ja Karin vastuulla oli viime syksynä ensi kertaa taloustieteen peruskurssin opetus.
– Astuimme aika suuriin saappaisiin, sillä kurssia oli aikaisemmin opettanut peräti 25 vuotta Esa Mangeloja, kertoo Jokinen.
Uudet opettajat päättivät tehdä kurssista omannäköisen toteutuksen niissä puitteissa kuin se on mahdollista. Suuri muutos oli myös se, että peruskurssista vastasi ensi kertaa kaksi opettajaa.
– Taloustieteen peruskurssilla on runsaasti peruskäsitteitä, jotka on käytävä läpi. Opiskelijan on opittava ymmärtämään mikro- ja makrotaloustieteen erot. Mutta esimerkiksi kryptovaluutta on käsite, josta muutama vuosikymmen sitten ei vielä puhuttu.
– Myös inflaatio ja korkotaso näyttäytyvät tänä päivänä eri näkökulmasta kuin talouden vakaina vuosina, Kari korostaa.
Ympäristö puhuttaa tämän päivän opiskelijoita.
Juho Jokinen
Jokinen ja Kari ryhtyivät aktiivisesti linkittämään opetusta ajankohtaisiin uutisiin ja keskustelunaiheisiin. Useilla luennoilla ilmiötä lähdettiin käsittelemään mediassa esille nousseiden ilmiöiden kautta.
– Sisällön linkittäminen arjessa esillä oleviin talousuutisiin on tuonut opetukseen konkreettisuutta. Opiskelijat oppivat myös, miten muutokset taloudessa heijastuvat heidän arkeensa. Esimerkiksi inflaation vaikutus näkyy jokaiselle opiskelijalle ruoan ja päivittäistavaroiden hintojen nousuna.
Kauppakorkeakoulun taloustieteen peruskurssin suorittaa noin 400 opiskelijaa. Näistä taloustieteen pääaineopiskelijoita on runsaat 50, muiden kauppakorkeakoulun kandidaatti- ja maisteriohjelmien opiskelijoita yli puolet. Loput opiskelevat pääaineenaan jotain muuta, kuten yhteiskuntatieteitä ja tietojärjestelmätieteitä.
– Uutisissa vilisee päivittäin käsitteitä, kuten bruttokansantuote, inflaatio, talouskasvu ja työttömyysaste. Vain harva uutisia kuunteleva pystyy määrittelemään, mitä esimerkiksi bruttokansantuote tarkoittaa. Peruskurssilla meidän tehtävämme on avata, mitä käsitteet pitävät sisällään, Kari sanoo.
Karin ja Jokisen mukaan viime syksyn taloustieteen peruskurssilla opiskelijat osallistuivat aktiivisesti keskusteluihin, välillä jopa innostuneesti. Verkon kautta kurssille osallistui noin puolet opiskelijoista.
– Ympäristö puhuttaa tämän päivän opiskelijoita. Erityisesti keskusteluun nousevat talouskasvun aiheuttama kuormitus ympäristölle ja se, millaisia keinoja taloustieteellä on vähentää ympäristövaikutuksia, Jokinen toteaa.
Kun opetusta on viety arjen ilmiöihin, opiskelijoita on herätelty pohtimaan myös sitä, millainen taloudellinen merkitys on sosiaalisen median käytöllä.
– Sosiaalisen median käyttö hyödyttää globaaleja palveluntarjoajia, ja jokainen käyttäjä luovuttaa palvelulle omaa aikaansa. Aina voi pohtia, voisiko sinä aikana tehdä jotakin muuta itselle mieluista tai jopa työtä, josta saisi palkkaa, Jokinen ehdottaa.
Taloustieteestä maisteriksi valmistuneet työllistyvät Jokisen ja Karin mukaan hyvin. Työpaikkoja löytyy finanssialalta, yrityksistä ja julkiselta sektorilta.
– Taloustieteen opiskelu ei valmista yksittäiseen ammattiin, mutta opinnot tarjoavat hyvät valmiudet talouden ja yhteiskunnan toiminnan ymmärtämiseksi. Sivuainevalinnoilla jokainen voi viedä osaamista haluamaansa suuntaan, Jaana Kari pohtii.
Taloustieteen lisäksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu tarjoaa kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritutkintokoulutusta viidessä eri opintosuunnassa: johtaminen, laskentatoimi, markkinointi, viestinnän johtaminen, ympäristöjohtaminen ja yrittäjyys.
Uskaltaako taloustieteen opiskelua sitten haaveilla, jos matematiikka on lukiossa tuntunut vaikealta?
– Taloustiede vaatii kieltämättä matemaattista päättelykykyä. Tarvittaessa matematiikan taitoja voi prepata, sillä yliopistossa on tarjolla opintoja matematiikan kertaukseen, Kari sanoo.
– Taloustieteessä kyse ei ole laskemisesta siinä määrin kuin matematiikassa, vaan se on pikemminkin apuväline ilmiöiden kuvaamisessa, hän jatkaa
Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisen Koulutus & Rekry -liitteessä. Pääset näköislehteen tästä.