Vuoden alussa toimintansa käynnistänyt Keski-Suomen hyvinvointialue on maakunnan suurin työnantaja, joka tarvitsee jatkuvasti uusia työntekijöitä. Kysyimme rekrytointipäällikkö Päivi Anttilalta, millaisiin työtehtäviin on suurin tarve ja miten työpaikkaa kannattaa hakea.
Millaista osaamista hyvinvointialueelle haetaan?
Keski-Suomen hyvinvointialue on Keski-Suomen suurin työnantaja ja meillä työskentelee noin 11 500 ammattilaista. Keskeinen tehtävämme on keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen. Haemme tehtäviimme jatkuvasti uusia osaajia. Meillä työskentelee paljon muun muassa lähihoitajia, sairaanhoitajia, ohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä ja pelastustoimen ammattilaisia. Myös ison organisaation tukipalveluissa on paljon työntekijöitä ja sitä kautta myös työntekijätarpeita, niistä esimerkkeinä ruokapalvelut, puhtauspalvelut ja talouspalvelut.
Tällä hetkellä ajankohtainen asia on kesäsijaisten haku tulevalle kesälle. Kesäsijaisia haetaan lähihoitajan, sairaanhoitajan, röntgenhoitajan, ensihoitajan, sairaalahuoltajan, ruokapalvelutyöntekijän, hammashoitajan, suuhygienistin ja osastonsihteerin tehtäviin. Hakija voi hakemuksessaan itse valita, minkä kunnan alueen sijaisuuksista hän on kiinnostunut.
Millaisista työntekijöistä on erityisesti pulaa?
Valtakunnallinen työntekijäpula näkyy Keski-Suomessakin vahvasti. Hoitohenkilöstöä tarvitaan eri puolille ja lääkäreille löytyy tehtäviä saman tien. Sosiaalihuollon puolelle tarvitsemme muun muassa sosiaalityöntekijöitä.
Millä perusteilla uudet työntekijät valitaan?
Sote-alan osaamisvaatimukset määritellään pitkälti laissa ja asetuksissa. Työntekijällä tulee olla tietty koulutus, ennen kun hän voi tehdä vaikkapa sairaanhoitajan tehtävää. Koulutus ja työkokemukseen perustuva osaaminen ovat siten tärkeitä perusteita tehtäviin valittaessa.
Valinnan perusteet vaihtelevat paljon tehtävän mukaan. Joihinkin tehtäviin tarvitaan vuosien kokemusta, toisiin voi tulla koulunpenkiltä. Ja totta kai myös persoona vaikuttaa, esimerkiksi miten henkilö sopii olemassa olevaan työyhteisöön ja tiimiin.
Pieni jännitys ei ole haitaksi ja kuuluu haastattelutilanteeseen.
Päivi Anttila
Millainen on hyvä työhakemus?
Hyvä hakemus on selkeä ja napakka. Perusasiat, kuten koulutus ja työkokemus ovat helposti nähtävissä. Avoimessa hakemustekstissä kannattaa avata omaa osaamista ja työkokemusta juuri sen tehtävän näkökulmasta, jota olet hakemassa. Hakemuksesta on mukava nähdä myös hieman sitä, millainen ihminen hakemuksen takana on ja miksi hän on kiinnostunut kyseisestä tehtävästä.
Jos sinulla on kertynyt osaamista hakemaasi tehtävään, on todennäköisempää, että pääset jatkamaan keskusteluita haastattelun merkeissä. Mutta jos työkokemusta ei vielä ole karttunut, käytä enemmän aikaa hakemustekstin miettimiseen, miten erottuisit joukosta.
Millaiset asiat hakemuksessa ärsyttävät rekrytoijaa?
Todella suppeat tai paljon kirjoitusvirheitä sisältävät hakemukset jättävät tunteen siitä, että hakijan motivaatio ei ole kovin korkealla.
Miten haastatteluun kannattaa valmistautua?
Haastatteluun tullessa kannattaa käyttää hetki aikaa siihen, että perehtyy esimerkiksi verkkosivujen kautta kyseiseen organisaatioon. Se kertoo työnantajalle, että hakija on oikeasti kiinnostunut tehtävästä. Pieni jännitys ei ollenkaan ole haitaksi ja kuuluu haastattelutilanteeseen.
Haastattelut ovat vähitellen kääntymässä keskusteluiksi, joissa molemmat osapuolet arvioivat toista. Myös työntekijä kuulostelee onko tehtävä, työyhteisö ja organisaatio hänelle sopivia. Haastattelu on hyvä tilanne myös kysyä tehtävästä lisätietoja.
Verkkolomakkeen hyvät ja huonot puolet?
Hyvinvointialueella käytämme rekrytointijärjestelmänä Kuntarekryä. Se mahdollistaa monenlaisen hakemistavan pelkkien yhteystietojen jättämisestä yksityiskohtaiseen hakulomakkeeseen. Pahimmillaan sähköinen hakupohja on kankea ja työläs täyttää. Työnantajalle se tarjoaa yhdenmukaiset, helposti ”samalle viivalle” laitettavat hakemukset, kun arvioidaan ketkä hakijat jatkavat haastatteluvaiheeseen. Isossa organisaatiossa sähköinen rekrytointijärjestelmä on välttämättömyys.
Ovatko esittelyvideot hyvinvointialueella käytössä?
Hyvinvointialueella ei ainakaan vielä ole ollut rekrytointeja, joissa olisimme pyytäneet hakemusta videomuodossa. Vaikkapa viestinnän tehtävässä se voisi hyvinkin olla mahdollinen. Rekrytointijärjestelmässä meillä on käytössä videorekrytointi siten, että hakija voi vastata tiettyihin ennalta videona tallennettuihin kysymyksiin omalla videollaan.
Millaisia ohjeita annat hakijalle työnhakuun?
Valmistaudu haastatteluun hyvin ja mieti etukäteen vastauksia tavallisimpiin haastattelukysymyksiin. Näin olet varmempi itse haastattelutilanteessa. Jos sinulle on jo kertynyt työkokemusta, kerro konkreettisia esimerkkejä ja kerro myös saamastasi positiivisesta palautteesta. Eri työnhakupalveluiden hakuvahdit säästävät aikaa paikkojen etsimiseltä, niitä on esimerkiksi Kuntarekryssä, TE-palveluissa ja Duunitorissa.
Mitä hyvinvointialue tarjoaa työntekijöille?
Hyvinvointialue tarjoaa laajan kirjon työmahdollisuuksia sote-ammattilaisille. Ison organisaation sisällä voit edetä uralla ja vaihtaa työtehtäviä siten, että työnantaja pysyy samana ja esimerkiksi lomaedut säilyvät. Myös kouluttautumismahdollisuudet ovat hyvät ja alueellamme on vahva yhteistyö eri koulutusorganisaatioiden kanssa perustasolta yliopistoon. Esimerkiksi hoitotyön osalta olemme hoitotyöntekijöiden uramallin kärkiedistäjä valtakunnallisesti.
Keski-Suomen hyvinvointialueen avoimet työpaikat löytyvät osoitteesta: hyvaks.fi/rekrytointi
Tämä juttu on julkaistu Keskisuomalaisen Koulutus & Rekry -liitteessä. Pääset näköislehteen tästä.