Keski-Suomen kunnissa on Kevan tuoreen kuntapäättäjäbarometrin mukaan vakava osaajapula. Peräti 68 prosenttia barometriin vastanneista päättäjistä kertoo, ettei kunnassa oleviin vapaisiin työpaikkoihin löydetä riittävästi osaajia. Valtakunnallisesti tilanne on vielä heikompi. Poliittisista päättäjistä 73 prosenttia arvioi, ettei virkoihin löydetä työntekijöitä, kun virkamiesjohtajista peräti 79 prosenttia valittaa hakijoiden puutetta.
Erityisen synkältä tilastot näyttävät pienissä 10 000–49 000 asukkaan kunnissa, sekä keskisuurissa 50 000–100 000 asukkaan kunnissa. Päättäjät arvioivat, että pulaa on erityisesti sosiaali- ja terveysalan (65 prosenttia) sekä sivistystoimialan (45 prosenttia) ammattilaisista.
Barometrista selviää myös, että kunnat pyrkivät entistä useammin ratkaisemaan pulaa esimerkiksi nostamalla palkkatarjouksia. Keski-Suomessa 33 prosenttia vastaajista kertoo palkan olevan yksi käytetyistä houkuttelukeinoista, kun vuotta aiemmin valtakunnallinen luku oli peräti 15 prosenttiyksikköä matalampi.
– Keva on kysynyt kuntapäättäjien näkemyksiä työvoiman saatavuudesta nyt kolmena vuotena peräkkäin. Tulokset ovat jo äärimmäisen hälyttäviä. Kolme neljästä kuntapäättäjästä ja viranhaltijoista neljä viidestä kertoo, että on haastavaa saada avoimiin työpaikkoihin osaavia tekijöitä. Toisaalta on hyvä huomata, että heidän houkuttelemisekseen tehdään toimia. Kaikki merkit näyttävät siihen suuntaan, että kuntapuolen osaajapula on tullut jäädäkseen. Osaltaan tätä pitää yllä se, että suuret ikäluokat ovat nyt joko jääneet tai jäämässä eläkkeelle, Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen kertoo.
Palkan lisäksi kunnissa on lähdetty houkuttelemaan osaajia myös työolosuhteita parantamalla. Jopa yli neljä viidesosaa (84 prosenttia) poliittisista päättäjistä kertoo, että kuntahenkilöstön työhyvinvoinnista on käyty omassa kunnassa poliittista keskustelua. Kahdessa kolmasosassa kunnista työkykyyn ja työhyvinvointiin panostaminen on vastausten mukaan myös listattu niiden strategiaan.
– Erityisen positiivisena pidän sitä, että lähes kaksi kolmesta vastaajasta kertoo omassa kunnassa tehdyn strateginen valinta työhyvinvointiin ja työkykyyn panostamisesta. Strateginen työkykyjohtaminen on aivan keskeinen väline kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisessä ja tämä on merkittävä tekijä mahdollisten työkyvyttömyyteen vaikuttavien tekijöiden määrätietoisessa pienentämisessä, Kainulainen sanoo.
Kyselyyn vastasi 1156 kuntapäättäjää ja sen toteutti Pohjoisranta BCW.