Ajat maantiellä autolla, kun huomaat taustapeilistä ambulanssin lähestyvän siniset valot vilkkuen. Mikä on oikea tapa toimia?
Viime vuonna tuli uusi ohjeistus, jonka mukaan autoilijan tulee laittaa hätävilkut päälle osoittaakseen, että on huomannut hälytysajoneuvon. Tapa on vähitellen yleistynyt, mutta kaikkien autoilijoiden selkäytimessä se ei vielä ole.
– Kyllä näin on havaittu toimittavan mutta ei mitenkään runsain määrin. Satunnaisesti joku on toiminut ohjeen mukaan, ylikonstaapeli Juha Uusitalo Itä-Suomen poliisista kertoo.
Hätävilkkujen käytön tarkoituksena on viestittää hälytysajoneuvon kuljettajalle, että hälytysajoneuvo on huomattu ja se voi ohittaa turvallisesti. Tärkeintä on, ettei autoilija tee mitään äkkinäistä.
– Voi ilmoittaa hätävilkulla, että havaitsee takana lähestyvän, ehkä vähän pudottaa vauhtia ja ottaa oikeaan reunaan, neuvoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Timo Hartikainen, joka vastaa myös ajokoulutuksista pelastuslaitoksessa.
– Äkkinäiset jarrutukset ovat kaikkein pahimmat, koska silloin hälytysajoneuvo joutuu reagoimaan, Hartikainen korostaa.
Raskaan ajoneuvon, kuten paloauton, jarrutusmatka on pitkä etenkin liukkaassa talvikelissä.
Satunnaisesti joku on toiminut ohjeen mukaan.
Uusitalo muistuttaa, että tieliikennelain mukaan ääni- ja valomerkkejä antavalle hälytysajoneuvolle on annettava esteetön kulku.
Jos jonossa ajaessa joku kuljettajista huomaa takaa lähestyvän hälytysajoneuvon ja kytkee hätävilkut päälle, on se varoitusmerkki myös muille letkassa ajaville.
– Myös takana tulevien tulisi reagoida eikä lähteä ohittamaan siitä välistä. Siitä syntyy vielä pahempi vaaratilanne, Timo Hartikainen sanoo.
Kun hälytysajoneuvo ajaa vastaan, ei hätävilkkuja tarvitse käyttää.
– Ei haittaa, vaikka hälytysajoneuvon tullessa vastaan käyttää hätävilkkuja, mutta enemmän siitä on hyötyä takaa lähestyvälle, Hartikainen sanoo.
Ohjeen mukaan kuljettaja voi sammuttaa hätävilkut, kun hälytysajoneuvo on ohittanut turvallisesti. Siinäkään kohtaa ei pidä hätiköidä.
– Kannattaa muistaa, että joissakin tilanteissa esimerkiksi ambulanssin perässä voi tulla paloauto tai toinen ambulanssi, eli hälytysajoneuvoja voi olla useampia. Ei pidä aiheuttaa tulppaa tai vaaratilannetta niillekään vaan varmistaa selusta, että se on siltä osin vapaa, Hartikainen sanoo.
Vakavia liikenneonnettomuuksia, joissa osallisena on hälytysajoneuvo, tapahtuu melko harvoin. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksessa on käytössä sähköinen järjestelmä, jonne ilmoitetaan vaaratilanteet.
– Parin vuoden aikana on ollut ihan yksittäisiä tapauksia, että hälytysajoneuvo on joutunut esimerkiksi jarruttamaan muun liikenteen takia ja kyydissä ollut ihminen on pudonnut penkiltä tai muuta vastaavaa, Timo Hartikainen kertoo.
Hän arvioi, että läheltä piti -tilanteita on enemmän.
– Niitä on useampia vuositasolla. Kaikista ei vain ole tehty virallista ilmoitusta.
Ylikonstaapeli Juha Uusitalo sanoo, että riskit kasvavat aina kun hälytysajoneuvo joutuu rikkomaan liikennesääntöjä ja ajamaan muuta liikennettä kovempaa. Poliisitehtävät on jaettu kiireellisyydeltään A-, B- ja C-luokkiin.
– A-kiireellisyysluokka tarkoittaa, että mahdollisimman nopeasti pitää päästä perille. Ajon pitää olla kuitenkin turvallista, eikä liiallisia riskejä pidä ottaa. Myös hälytysajoneuvon kuljettajalla on paljon vastuuta, Uusitalo sanoo.