Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jyväskyläläislähtöinen Miguel Peltomaa, 25, käänsi UMK-kappaleet viittomakielelle – näin someyleisön hurmanneet versiot syntyvät

Miguel Peltomaa esittää Uuden musiikin kilpailun kisakappaleet finaalilähetyksessä viittoen.

Jännittää, silleen hyvällä tavalla. Näin Miguel Peltomaa, 25, tiivistää tuntemuksensa pari päivää ennen lauantain suoraa lähetystä. Uuden musiikin kilpailun finaalia on valmisteltu viime kuukaudet ahkerasti, ja Peltomaalla on kokonaisuudessa merkittävä ja Suomessa aivan uudenlainen rooli: Hän esittää UMK-kappaleet itse kääntäminään viittomakielisinä versioina.

Viittomakielisiä esiintyjiä on nähty aiemmin muun muassa Ruotsin euroviisukarsinnoissa eli Melodifestivalenissa sekä Super bowlin puoliaikashow’issa, joista viimeisimpänä Rihannan show’n viittoneen Justina Milesin esitys nousi kansainväliseksi somehitiksi.

– On herätty siihen, että halutaan tarjota viittomakielisille suunnattuja sisältöjä. Se on hienoa, sillä ollaan pitkään yritetty saada viittomakieltä näkyviin ja esille sitä, että mekin olemme täällä vähemmistöryhmänä, Peltomaa toteaa.

– Viittomakieli on kielen lisäksi oma kulttuurinsa. Olemme jääneet aiemmin monista kollektiivisista kokemuksista ulkopuolelle. Suomessa tämä muuttui oikeastaan korona-aikana, kun hallituksen tiedotustilaisuuksia alettiin tulkata viittomakielelle.

Peltomaalla itsellään todettiin taaperoikäisenä etenevä kuulovamma, ja hän kuulee sisäkorvaistutteen avulla. Viittomakieli on hänen toinen äidinkielensä, ja biisien viittominen oli jo ennen UMK-pestiä Peltomaalle erityisen mieluista tekemistä.

– Kun alan tehdä kappaleelle viittomakielistä versiota, tutustun ensin tekstiin ja mietin, mitä sillä halutaan sanoa. Käännän kappaleita harvoin sanasta sanaan, sillä viittomakielellä on oma logiikkansa ja tapansa ilmaista asioita, hän kertoo.

Tänä vuonna kaikki UMK-kappaleet – myös englanninkieliset – viitotaan suomalaisella viittomakielellä. Muutamassa kappaleessa Miguel Peltomaa on kuitenkin maustanut käännöstä amerikkalaisella viittomakielellä eli ASL:llä.

Yhden kappaleen käännöstyössä ja harjoittelussa menee keskimäärin noin pari viikkoa. Välillä voi olla isokin haaste saada laulu ja viittominen etenemään synkassa, samaan tahtiin.

Ajoitus, ilmeet ja kehon asennot ovat myös tärkeässä osassa.

– Mutta se on tosi kivaa, sitä osuutta käännöstyössä rakastan – kun pääsee luomaan jotakin uutta.

Lopullista käännöstään Peltomaa kuvailee koreografiaan verrattavana asiana.

– Käännöksen valmistuttua harjoittelen tosi paljon. Ajoitus, ilmeet ja kehon asennot ovat myös tärkeässä osassa.

Tämän vuoden UMK-kappaleiden viitotuista versioista on julkaistu tähän mennessä vain lyhyitä videopätkiä somessa. Niissä huomio kiinnittyy Peltomaan vangitsevan esiintymistavan lisäksi hänen tyyliinsä.

– Olen itse tosi visuaalinen ihminen ja kiinnitän paljon huomiota kokonaisuuteen, kuvauspaikkaan ja vaatteisiin. Olen toivonut, että sitä olisi (viittomakielisissä esityksissä) enemmän. Nyt olen yrittänyt tuoda sitä lisää ainakin omalta osaltani.

Jo ennen lauantain finaalilähetystä Miguel Peltomaalla on kappaleista saamastaan palautteesta häkeltynyt ja onnellinen olo.

– Vastaanotto on ollut huikeaa. Minulle on tärkeää, että viittomakieliset pystyvät nauttimaan esityksistäni sataprosenttisesti ja että he pystyvät saamaan siitä musiikista irti, vaikka ei olisikaan auditiivista informaatiota saatavilla, Peltomaa toteaa.

– Mutta olen tosi iloinen myös siitä, että saan lisätä viittomakielen näkyvyyttä ja tietoisuutta ihmisille, joilla ei ole mitään kosketuspintaa tähän kieleen. Ihmisillä on ollut aiemmin melko vahva harhaluulo, että viittomakieli on vain erilaisia käsimerkkejä eikä varsinaisesti kieli. Mutta se on ihan oma kielensä, jolla voi viittoa runoja, laulaa biisejä ja vaikka mitä.

Tulevaisuuden haaveetkin ovat selviä. Peltomaa haluaisi työskennellä media-alalla ja erityisesti viittomakielen puolella tehden sisältöjä nuorille sekä nuorille aikuisille.

@itsmiguelhurtado

Something To Lose - Lxandra // UMK23 Viittomakielellä 2/7

Something To Lose - Lxandra

– Lapsille on Pikku Kakkonen ja vanhemmalle väestölle omat ajankohtaisohjelmansa viittomakielellä, mutta noin 15–35-vuotiaille ohjelmia on hyvin niukasti. Haluaisin työskennellä sen parissa, että myös tälle ikäryhmälle olisi tuotettua ohjelmatarjontaa, vaikka paljon me teemme sisältöjä myös suoraan toisillemme somessa.

Jos Peltomaan UMK-versiot kiinnostavat kokonaisuudessaan, ne saa näkyviin, kun valitsee Yle Areenassa UMK-lähetyksen viittomakielisellä selostuksella.

– Toivottavasti kaikki, jotka katsovat viittomakielistä selostusta nauttivat, ihan sama osaako kieltä vai ei. Että sitä katsovat viihtyvät – ehkä itselleen uuden asian parissa.