Kake Randelin
Kaikki hitit
Jyväskylän Paviljongin Wilhelm-salissa 12.3.2023.
Kake Randelin on suomidiskon uranuurtaja. 1980-luvulla suomidisko oli ensisijaisesti naisten aluetta. Kaikesta vähättelystä ja rockin valta-asemasta piittaamatta Randelin alkoi tehdä uraa koneiskelmän parissa. Jori Sivosen ohjelmoimat konetaustat ovat kestäneet lopulta aikaa paremmin kuin moni senaikainen rocklevytys. Aika on tehnyt sillä lailla tehtävänsä, että etäisyys on alkanut korostaa suomidiskon erityispiirteitä.
Randelinilla on reilusti yli 40 vuoden ura takana, mutta Kaikki hitit on vasta hänen ensimmäinen konserttisalikiertueensa. Sinänsä se ei ole ihme, sillä Randelinin musiikki on enemmän kotonaan kansanomaisemmissa tiloissa, kuten laivalla tai ravintolassa. Tämä ei ole missään määrin moite. Kaikkien artistien ei pidäkään tehdä konserttisaleja.
Paviljongissa Randelinista näki välittömästi, että konserttisali ei ole hänen omin ympäristönsä. Turhan pitkä alkunauha ei oikein sopinut saliympäristöön, ja sen rooli jäi muutenkin epäselväksi. Nauhalta tuli radiokohinan seasta pätkiä Randelinin hiteistä.
Se, että Randelin oli vieraalla maalla, sai myös aikaan sympaattisia sävyjä. Heti keikan alkuun Randelin aloitti vapaamuotoisen höpöttelyn, joka jatkui keikan loppuun asti kappaleiden välissä. Alkuun hän sanoi yleisölle, että tämä ei ole niin virallista miltä näyttää. Hän kannusti tanssimaan ja laulamaan vapaasti mukana. Hän teki parhaansa tehdäkseen tilanteesta luonnollisen. Hän meni laulamaan yleisön joukkoon ja kävi kättelemässä ihmisiä.
Randelinilla oli taustallaan nelihenkinen tanssiorkesteri, jonka soitto ja sovitukset valitettavasti hukkasivat monien suomidiskokappaleiden erityispiirteet. Yhtyeen jähmeähkö soitto muistutti kuuntelijaa alati, miksi konserttisalin sijaan tanssilava tai laivan yökerho on bändille sopivampi. Juhannusyössä oli diskon potkua, mutta hieman laimeaksi sekin lopulta jäi.
Randelin joutui kannattelemaan show’ta, mutta se myös sopii hänelle. Hänen laulunsa soi puhtaana ja siinä oli kauneutta, jonka ainoastaan kokemus tuo.
Teknisesti konserttisalikiertue on ollut Randelinin keikkamyyjältä hyvä veto. Wilhelm-sali oli sunnuntaina liki täysi. Randelin sai yllättäen viime vuonna suurta huomiota, kun JVG lainasi Amatimies-kappaleessaan Pakko painaa pitkää päivää -biisiä. Amatimies oli yksi viime vuoden kuunnelluimpia kappaleita Suomessa. Randelinille tuli paikka iskeä.
Pakko painaa pitkää päivää oli setin parhaita vetoja. Kappale on työläisiskelmän helmi, joka ei ole menettänyt tehoaan, vaan löytänyt uuden sukupolven faneja. Kappaleen jälkeen höpötellessä Randelin tuli paljastaneeksi, että vierailee kesällä JVG:n Olympiastadion-keikalla. Eipä se varsinaisesti yllätys ole.
Konsertin viihdyttävintä antia olivat nimenomaan levottomat välispiikit, joiden hähmäinen punainen lanka oli retrospektiivinen katse. Randelin on ihastuttava ja omintakeinen hahmo.
Silti konsertin tunnelma ei tuntunut oikein missään vaiheessa löytävän oikeita raiteita tai kohota tasolle, jolle oli tarkoitus. Todistin pari vuotta sitten, kun Randelin vaihtoi pikkujouluristeilyllä esiintymispaikkaa Teflon Brothersin kanssa niin, että suomidiskoveijari siirtyi esiintymään illan viimeisenä aamukahdelta ja bileräppitrio puolestaan päivätansseihin. Silloin Randelin veti potin kotiin briljantisti. Miljöö oli oikea.
Paviljongin-konsertin lopetus hämmensi. Kiertueen nimi on Kaikki hitit, mutta minne jäi Nasta pimu?