Neljävuotiaan lapsen kuoleman Jyväskylässä aiheuttanut streptokokkibakteeri ei ollut yleensä vaarallisena pidettyä varianttia, Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaalapalveluiden vastuualuejohtaja Juha Paloneva kertoo.
Useat Euroopan maat ovat ilmoittaneet viime vuoden lopussa ja kuluvan vuoden alussa lisääntyneestä määrästä vakavia streptokokki A -bakteerin aiheuttamia infektioita. Tapausmäärien noususta ovat raportoineet ainakin Iso-Britannia, Irlanti, Ranska, Alankomaat, Ruotsi ja Tanska. Kyse on streptokokkibakteerin emm1- ja emm12-tyypeistä.
– Tyypillisimmin tähän invasiiviseen tautimuotoon yhdistetään juuri nämä bakteerin emm1- ja emm12-kannat, mutta myös muut kannat voivat joskus aiheuttaa vakavaa tautia, kuten tässä tapauksessa Jyväskylässä nyt kävi, Paloneva sanoo.
Jyväskylässä kyse ei ollut näistä vaarallisemmista kannoista, vaan bakteerin tyypillisesti lievempää tautia aiheuttavasta alatyypistä.
Palonevan mukaan myöskään uusia tautitapauksia ei ole tullut enää esille testeissä. Kaikki taudille altistuneet 40 henkilöä testattiin sen jälkeen, kun lapsi kuoli tautiin helmi-maaliskuun vaihteessa. Testeissä todettiin seitsemän positiivista tartuntaa, joista osa oli oireettomia ja osa lieväoireisia.
Ruotsalaisen Aftonbladetin mukaan vakavien, invasiivisten streptokokki-A infektioiden määrä on noussut myös Ruotsissa normaalia korkeammalle tasolle. Ruotsalainen lääkärilehti Läkartidningen kertoo, että maassa on todettu alle 10-vuotiailla lapsilla 33 tapausta vakavaa tautimuotoa viime vuoden lokakuun ja tämän vuoden maaliskuun välisenä aikana. Vuonna 2019 tapauksia todettiin vastaavalla ajanjaksolla 16. THL:n mukaan tautimäärien lisääntyminen ympäri Eurooppaa liittyy kontaktien lisääntymiseen koronapandemian jälkeen.
– Suomessa ei ymmärtääkseni puhuta isoista tapausmääristä, eli huolissaan ei tarvitse olla. Tietenkin tilannetta seurataan terveydenhuollossa, mutta tällä hetkellä en näe mitään syytä huolestumiseen, Paloneva sanoo.
Asiasta uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.