Keski-Suomen suurin vaalipaneeli järjestettiin tänään tiistaina kello 18.00, ja seurasimme sitä hetki hetkeltä tässä jutussa. Keskustelu lähetettiin suorana Radio Keskisuomalaisessa.
19.38: Vaalipaneeli ja sen seuranta päättyvät. Kiitos seuraajille! Keskisuomalaisen suuri vaalikeskustelu on kokonaisuudessaan kuultavissa myös podcastina.
19.35: Jos teidät valitaan kansanedustajaksi, ajatteko maakunnan vai puolueen etua?
Sinuhe Wallinheimo (kok.): Ainahan sitä ajaa enemmän tai vähemmän maakunnan etua, mutta jos häviät taistelun ja olet hallituspuolueessa, se on vaikeampaa. Oppositiossa se on helpompaa.
Petri Honkonen (kesk.): Oman maakunnan etua aina ajetaan. Hallituksessa on helpompi saada asioita läpi, mutta siellä joutuu tekemään enemmän myös kompromisseja.
Bella Forsgrén (vihr.): Maakunnan etu, mutta vähän kritisoin tätä asetelmaa, koska ei puolueen etu ole pois maakunnan edusta. Jos maakunnan etu olisi ristiriidassa koko kansakunnan edun kanssa, ja tämä on se oleellinen kysymys, paikoin olen valmis katsomaan kansakunnan etua yli maakunnan edun.
Riitta Mäkinen (sd.): Maakunnan edunvalvonta on keskeinen osa kansanedustajan työtä. Se miten sitä tehdään, vaihtelee sen mukaan, onko edustaja hallitus- vai oppositiopuolueen edustaja. On äärettömän tärkeää, että hallitusohjelmaneuvotteluissa saadaan Keski-Suomelle tärkeitä teemoja esiin.
Oskari Rantala (vas.): Keskisuomalaiset kansanedustajat saavat äänensä keskisuomalaisilta äänestäjiltä ja edustavat meitä siellä ja on tärkeä viedä näitä kärkihankkeita siellä eteenpäin. Tärkeää olisi myös saada maakunnalle edustusta tulevaan valtioneuvostoon.
Janne Luoma-aho (ps.): Itse näen, että kansanedustajan tehtävä on ajaa maakunnallista etua yli puoluerajojen.
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola kommentoi: Vaalijärjestelmä on hieno, kun eri puolilta Suomea lähetetään edustajia edustamaan meitä kansalaisia. Todella tärkeää on, että edustajat yhdessä vievät Keski-Suomea eteenpäin. Aika hyvällä yhteishengellä he tuntuivat keskustelevan.
19.17: Panelisteilta kysytään seuraavaksi, mitkä ovat Keski-Suomen kannalta tärkeimmät neljä asiaa seuraavien neljän vuoden aikana.
Janne Luoma-aho (ps.): Ihmisten pärjääminen arjessa, kun inflaatio on kova ja energiahinnat ja polttoaineiden hinnat nousee. Tiestön kunto. Metsäpolitiikka ja metsäteollisuus ja sen kautta työllistyminen. Itse nostan vielä turvallisuuden: pelastustoimi on lähellä sydäntäni ja sen turvaaminen koko maakunnan alueella on todella tärkeää. Sote-palvelut ovat oma haasteensa.
Sinuhe Wallinheimo (kok.): Jannen (Luoma-aho) mainitsema ostovoima nousee, kun saadaan työllisyys nousuun. Saavutettavuus. Korkeakoulujen resurssit. Lasten ja nuorten liikkuminen. Se on tosi huonoa koko Suomessa.
Petri Honkonen (kesk.): Kotimaisen energiatuotannon lisääminen on keskeinen asia, mikä on ainut keino sille, että voimme estää tällaiset sähkön hintakriisit. Metsäpolitiikka. Korkeakouluasiat: hyvän linjan pitää jatkua, että korkeakoulupaikkoja on lisätty. Nostan neljänneksi tiestön parantamisen ja saavutettavuuden.
Bella Forsgrén (vihr.): Saavutettavuuden näkökulmasta on merkitystä sillä, mitkä raidehankkeet lähtevät liikenteeseen. Jyväskylä ei saa jäädä niiden ulkopuolelle. Teiden korjausvelka. Korkeakoulutus ja kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen Keski-Suomeen. Sosiaaliturvajärjestelmän uudistus, koska nykyisellään se ei kannusta ihmisiä ottamaan työtä vastaan. Ilmastonmuutoksen torjunta.
Riitta Mäkinen (sd.): Kyberturvallisuuden osaamiskeskus on erinomainen avaus ja pidän sitä realistisena. Maakunnan elinvoiman parantamisen näkökulmasta avainkysymys on osaavan työvoiman saatavuus ja se on kasvun isoin tulppa tällä hetkellä. Sen parantaminen sekä kansainvälinen rekrytointi. Toinen asia on hyvinvointialueen perustoimintojen rahoituksen riittävyys. Arjen peruspalvelut ja niiden toimivuus on ensiarvoisen tärkeää. Lopuksi kiitän kollegoita siitä yhteistyöstä, mitä on tehty maakunnan edunvalvonnassa ja toivon, että se jatkuu.
Oskari Rantala (vas.): Talous on tasapainotettava, mutta se on tehtävä kestävästi ja oikeudenmukaisesti. Talouden sopeuttaminen ei tarkoita sitä, että leikattaisiin heikoimmassa asemassa olevilta. Vasemmistoliitolle ovat tärkeitä ilmastotoimet ja vihreä siirtymä. Metsätalouden edellytyksiä nostettiin jo esille ja kyllä kun ollaan korkeakoulukaupungissa, niin näidenkin päätösten pitäisi perustua tutkittuun tietoon ja siihen, että pysytään ekologisen kantokyvyn rajoissa. Kolmanneksi nostaisin koulutuksen, kuten muutama edellinenkin puhuja. Nyt on tavoitteena nostaa uusien ikäluokkien korkeakoulutusaste 50 prosenttiin ja se ei onnistu ilman kunnon satsauksia. Opiskelupaikat ja opiskelun laatu on turvattava. Neljänneksi työväenpuolueen edustajana ottaisin työelämän kysymykset. Merkittävä murros on tapahtumassa: työperäinen maahanmuutto lisääntyy ja samalla kasvaa hyväksikäytön ja alipalkkauksen riskit. Se ratkaisu, mitä me ajetaan, on sitova minimipalkka Suomeen ja ammattiliittojen kanneoikeus.
19.06: Juontajat nostavat keskusteluun turvallisuuspolitiikan. Keskustelijoille esitettävä väite kuuluu: Keski-Suomen on tavoiteltava pysyvää Nato-tukikohtaa maaperälleen.
Oskari Rantala (vas.): Ei. Nyt kun päätös Nato-jäsenyydestä on tehty ja jopa osa vasemmistoliittolaisistakin kannattaa jäsenyyttä, on aika keskittyä siihen, millainen jäsen me haluamme olla. Suomen pitää jatkossakin hoitaa oma puolustuksensa.
Janne Luoma-aho (ps.): Kyllä. Kannatamme Nato-jäsenyyttä. Nato-tukikohta ei ole vielä ajankohtainen, mutta itse henkilökohtaisesti kannatan sen perustamista nimenomaan Keski-Suomeen. Myös sen taloudellinen ja työllistävä vaikutus olisi merkittävä.
Sinuhe Wallinheimo (kok.): Kyllä. Keski-Suomi kaikkineen on aika kova puolustusvoimamaakunta. Osaamista on. Meillä on paljon vahvuuksia, jotka puoltaisivat sitä. Se olisi meille elinvoimatekijä ja ehdottomasti meidän pitää sitä tavoitella. Valtavan työn takana se on mutta tavoittelemisen arvoinen.
Petri Honkonen (kesk.): Kyllä. Saarijärven Sampo-lehti kysyi, että pitäisikö se sijoittaa Saarijärvelle. Kunhan nyt ensin päästäisiin sinne Nato-jäseneksi. Suomi joutuisi kyllä maksamaan perustamiskulut, joten kyllä siinä joutuisi lyömään rahaa pöytään. Sillä olisi kyllä maakunnalle aivan huikea merkitys. Maakunnan kansainvälisyys lisääntyisi. En vastusta ollenkaan, vaan tuen ajatusta.
Bella Forsgrén (vihr.): Ei. Vaalikoneessa vastasin neutraalisti siihen keskelle. Pääpointti se, että tämä kysymyksenasettelu ei ole kovin realistinen. Niitä ei ole kovin helposti myönnetty uusille jäsenmaille. Itse keskittyisin Nato-prosessissa siihen, että kunhan nyt päästäisiin sinne.
Riitta Mäkinen (sd.): Ei. Vaalikoneessa minäkin vastasin "en osaa sanoa". Kunhan nyt nähdään, millaiseksi Suomen rooli osana Natoa muotoutuu. Kokonaan oma pohdinnan paikka on se, tuleeko Suomeen sijoittaa Naton pysyviä tukikohtia tai pääesikuntia. En osaa tässä vaiheessa sanoa, olisiko Nato-tukikohdan saamineen Suomeen edes itseisarvo.
Sinuhe Wallinheimo (kok.): Välikevennyksenä tämmöinen, että jos se saataisiin Tikkakoskelle, saisimme myös maakuntalennot markkinaehtoisiksi.
Mervola kommentoi: Tuli hyvin eri puolet, joita siihen liittyy. Kysymys on enemmänkin spekulatiivinen, että jos sellainen tilanne tulisi.
18.56: Panelisteilta kysytään, kuinka hoitajapula saadaan ratkaistua.
Riitta Mäkinen (sd.): Pakko todeta, että palkkaratkaisu oli äärimmäisen tervetullut. Antaa signaalin, että alipalkkaukseen suhtaudutaan vakavasti. Palkkaus ei yksin ratkaise tilannetta. Tarvitaan myös koulutuspaikkojen lisäyksiä. Työnjakoa pitää kehittää. Työhyvinvointia pitää parantaa.
Oskari Rantala (vas.): Hoitoalalla erittäin suuri osa työntekijöistä miettii alanvaihtoa, koska palkat ja työehdot ovat ongelmallisia. Se on se pää, josta tätä ongelmaa on lähdettävä purkamaan. Vaikka uusia valmistuisi, se ei auta, jos toisesta päästä lähtee pois. Työtehtävien järkeistäminen, osa-aikainen työnteko pitäisi olla mahdollista esimerkiksi eläkkeelle jääneille. Pääfokuksen pitää olla palkoissa ja työehdoissa.
Janne Luoma-aho (ps.): Palkan pitää olla kilpailukykyinen. Tällä hetkellä hoitohenkilökunta uupuu työkuorman alla, mikä voi osin johtua myös johtamisesta – siihen pitää panostaa. Yksilökohtaisesti pitää panostaa johtamiseen. Itse myös kannatan sitä, että lääkärit ja hoitajat voivat keskittyä omiin töihinsä ja avustaviin tehtäviin otetaan muita ihmisiä. Työajan joustot voitaisiin huomioida paremmin. Mutta työperäinen maahanmuutto ei ole tähän ratkaisu.
Sinuhe Wallinheimo (kok.): Hankala yhtälö. Me tarvitsemme 200 000 uutta hoitajaa tähän maahan. Mistä me löydetään ne seuraavien kymmenen vuoden aikana? Perussuomalaisille sanoisin, että kansainvälisen rekrytoinnin on pakko olla mahdollista.
Petri Honkonen (kesk.): En toista edellisiä, vaan nostan esille sen tosiasian, että meillä koulutetaan sairaanhoitajia paljon enemmän kuin aiemmin. Koulutettavien määrää ei voida enää lisätä. Me tarvitaan väistämättä sitä työperäistä maahanmuuttoa. Meidän pitäisi myös saada pidettyä kiinni niistä, jotka kouluttautuvat alalle, että he myös sitoutuisivat alalle.
Bella Forsgrén (vihr.): Kokonaisuus on erittäin haastava ja vaikea. Harjoittelun merkitys on oleellinen ja olen tavannut paljon kansainvälisen opiskelun kautta tulleita maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet Keski-Suomeen, ja iso haaste on se, että he eivät saa harjoittelupaikkoja. Osa heistä muuttaa Uudellemaalle, koska he saavat sieltä harjoittelupaikan. Palkkaratkaisu oli hyvänsuuntainen, mutta se ei tule yksinään riittämään. Meiltä lähtee myös Ruotsiin ja Norjaan työntekijöitä, koska siellä on parempi palkkatilanne.
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola kommentoi: Ideologiset linjaerot tulivat hyvin esille. Hoitajapula-aiheesta huomasi sen, että kenelläkään ei oikeasti ole siihen vastausta, kuinka se ratkaistaan.
18.50: Juontajat heittävät pikaisen välikysymyksen: Pitäisikö hyvinvointialueiden määrää vähentää nykyisestä? Kyllä vai ei?
Janne Luoma-aho (ps.): Kyllä
Sinuhe Wallinheimo (kok.): Kyllä
Bella Forsgrén (vihr.): Kyllä
Riitta Mäkinen (sd.): Kyllä
Petri Honkonen (kesk.): Ei
Oskari Rantala (vas.): Ei
18.42: Seuraavaksi keskustellaan väittämästä: Valtion pitää jatkossakin rahoittaa hyvinvointialueiden toiminta eikä rahoitusta pidä jättää hyvinvointialueiden oman verotuksen varaan.
Bella Forsgrén (vihr.): Kyllä/ei. Vaikea vastata, koska tuossa sanotaan "oman verotuksen varaan". Kyllähän valtionosuudet olisivat silti. Itselläni ei ole henkilökohtaisesti vahvaa kantaa, mutta vihreät puolueena on kannattanut verotusoikeutta.
Riitta Mäkinen (sd.): Kyllä. Näen äärettömän tärkeänä sen, että toiminnan käynnistäminen edellyttää riittävää rahoitusta. Meillä on vuosikausia jatkuneen alibudjetoinnin seurauksena resurssit osoittautuneet liian alhaisiksi. Mitä tulee maakuntaveroon, se on todella mittava harjoitus, joka edellyttäisi uudistuksia. SDP on suhtautunut siihen varovaisen myönteisesti. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että hyvinvointialueiden rahoitus turvataan.
Oskari Rantala (vas.): Ei. Tulkitsin, että koski nimenomaan verotusoikeuskysymystä. Pääasiana siinä, kun vasemmistoliitto on verotusoikeutta ajanut, on ollut se, että alueilla ei ole hirveän autonominen asema, jos valtio päättää rahoituksesta. Isosta reformista puhutaan.
Janne Luoma-aho (ps.): Kyllä. Emme kannata maakunnan verotusoikeutta. Ei mitään lisäverottajaportaita verotusta nostamaan. Hyvinvointialueella eivät rahat riitä tälläkään hetkellä. Pelkään, että lähitulevaisuudessa joudutaan keskittämään palveluita isommille paikkakunnille.
Sinuhe Wallinheimo (kok.): Kyllä. Ehdoton ei maakuntaverotukselle. Suomen kokonaisveroaste on liian korkea jo nyt.
Petri Honkonen (kesk.): Kyllä. Aloitan sillä, että haluan sen sanoa perussuomalaisille, että hyvinvointialueiden rahoitusongelmat eivät sillä ratkea, että Pihtiputaalta tai Konnevedeltä lakkautetaan palveluita. Isot eurot tulevat ihan muista asioista. Maakuntaveroa emme kannata. Valtion veroa kannetaan sieltä, missä asuvat Suomen rikkaimmat ihmiset. Jos meiltä kerättäisiin maakuntaveroa, me joutuisimme maksamaan sitä paljon enemmän kuin vaikkapa Uudellamaalla.
18.30: Seuraava liikenneaiheinen väittämä kuuluu: Valtatie 4 Jyväskylästä Helsinkiin on rakennettava koko matkalta nelikaistaiseksi ja sen nopeusrajoitus on oltava kesäaikaan 120 kilometriä tunnissa.
Petri Honkonen (kesk.): Kyllä. Tässä puhutaan niin isosta investoinnista, että tämä on useiden vuosien tai vuosikymmenten päässä tämä todellisuus. Kun tiedetään, miten paljon puutteita on maaseutujen perustienpidossakin, tällaiset isot hankkeet venyvät aika pitkälle. Mutta se pitää tietenkin olla tavoitteena.
Bella Forsgrén (vihr.): Ei. En pidä sitä tällaisessa taloustilanteessa kovin realistisena. Teiden kunnossapito on kyllä todella tärkeää. Suurissa investoinneissa panostaisin itse enemmän ratoihin. Pitää katsoa kriittisesti laskelmia pääradan ja muiden osalta. Itse keskittyisin pääradan kaksoisraiteeseen.
Riitta Mäkinen (sd.): Kyllä. Näen henkilökohtaisesti, että vt4 on maakunnan saavutettavuuden kannalta elintärkeä. Suomella on myös velvotteita sen kuntoon saattamiseksi ja se on myös ehtona EU-rahoituksen saamiselle. Vaajakoski on sellainen solmukohta, joka maakunnan elinvoimaa heikentää.
Oskari Rantala (vas.): Ei. Vaajakosken rysä on ehdottomasti purettava. Hankaliin tai turvallisuuden kannalta ongelmallisiin kohtiin tarvitaan parannuksia. Mutta tämä tavoite vaikuttaa utopistiselta. Rahoituksen saaminen raiteisiin on ensisijaista.
Janne Luoma-aho (ps.): Ei. Pitkässä juoksussa kannatettava ajatus. Vaajakosken kohta pitää ensi hallituskaudella saada eteenpäin.
Sinuhe Wallinheimo (kok.): Kyllä. Saavutettavuus on elinvoimatekijä numero yksi. Tämä täytyy pitää tavoitteena, mutta selvää on, ettei se tule ensi kaudella. Tähän pitää laittaa valtava poliittinen paine, että se saataisiin ensi kaudella lähtemään.
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola kommentoi: Tässä tuli eroja. Perinteiset vanhat valtapuolueet keskusta, kokoomus ja SDP olivat yhteyksien kannalla.
18.20: Keskustelijoille esitetään väitteitä, joihin he vastaavat "kyllä" tai "ei". Ensimmäinen väite kuuluu: Valtion on tuettava Jyväskylän lentoyhteyksiä, jos ne eivät kaupallisesti kannata.
Sinuhe Wallinheimo (kok.): Kyllä. Ilman muuta pitäisi yrittää tehdä markkinaehtoiset, mutta ovat niin tärkeitä muun muassa syöttöliikenteelle, että me tarvitaan tämä yhteys. Jos tätä ei ole, joutuu lähtemään edellisillan junalla. Ilman muuta me tarvitaan nämä lennot hyvillä yhteyksillä Jyväskylästä Helsinkiin.
Petri Honkonen (kesk.): Kyllä. Valtion lentoliikenteelle osoittamalla tuella ei tueta lentoyhtiöitä, vaan keskisuomalaisten vientiyritysten toimintaa ja edellytyksiä ulkomaankaupan tekemiseen. Jos tätä ei saada markkinaehtoiseksi, joka on tietysti ykkösvaihtoehto, valtion on syytä tätä toimintaa tukea. Aivan keskeistä Keski-Suomen kilpailukyvyn kannalta.
Bella Forsgrén (vihr.): Ei. Itse olen suhtautunut näin jo pidemmän aikaan lentoliikenteen tukiin erityisesti niillä yhteyksillä, jotka eivät ole lähelläkään markkinaehtoisuutta. Myöskään nämä tukimuodot eivät edistä sitä, että nämä yhteydet olisivat jatkossa markkinaehtoisia. Yritysmaailmahan näitä eniten tarvitsee ja siitä näkökulmasta miettisin muita tukimuotoja näille yrityksille.
Riitta Mäkinen (sd.): Kyllä. Petri (Honkonen) ja Sinuhe (Wallinheimo) toivat hyvin esille ne perusteet. Valtion tuki on perusteltu. Minulla tähän sisältyy pieni "mutta" tulevien vuosien osalta. Kun maailman olot normalisoituvat, maakuntalentojen täytyy jollain aikavälillä olla markkinaehtoisesti toimivia. Bellalla (Forsgrén) oli hyvä huomio tukimuodoista. Mutta kyllä minullakin kriittistä ajatusta liittyy siihen, kuinka loputtomiin voidaan käyttää 17 miljoonaa euroa verovaroja vuodessa näihin.
Oskari Rantala (vas.): Ei. Meidän mielestä tyhjiä penkkejä on lentokoneissa turha rahoittaa. Jyväskylän matkustusmäärät ovat olleet vähäisiä ja perusteita siksi vielä vähemmän. Lentäminen on ongelmallinen matkustusmuoto. Käyttäjät ovat elinkeinoelämän vaikuttajia ja korkeamman profiilin vieraita, joille olisi mahdollista järjestää muitakin liityntäkuljetuksia ja korvaavia vaihtoehtoja.
Janne Luoma-aho (ps.): Ei. Vaalikoneessa vastasin kyllä. Nyt vastasin ei, koska kysymyksenasettelu oli niin jyrkkä. Pidemmässä juoksussa pitää olla markkinaehtoista. Jyväskylän sijainti on haasteellinen lentoliikenteen kannalta. Ymmärrän ihan täysin elinkeinoelämän huolen, mutta siihen pitäisi kehittää jotain muuta.
18.08: Juontajat nostavat esiin tänään julkaistun Keskisuomalaisen teettämän mielipidemittauksen, jonka mukaan perussuomalaisille olisi tulossa Keski-Suomen vaalipiiristä jopa kolme kansanedustajaa. Kokoomus olisi saamassa toisen edustajan, SDP pysymässä kahdessa, keskusta menettäisi kaksi paikkaa jääden yhteen, ja vihreät ja vasemmistoliitto pysyisivät yhdessä paikassa.
– Tammikuun gallup antoi osviittaa perussuomalaisten kannatuksen trendistä. Itse olen kesästä ja syksystä lähtien vaalikentillä kiertänyt ja on ollut odotettavissa tällainen kannatuksen nousu. Mutta yhtään ääntä ei ole vielä annettu. Toivotaan, että sama trendi jatkuu vaalipäivään asti, vastaa Janne Luoma-aho (ps.).
– Kokoomuksen kannalta hienoa, että kahden paikan trendi säilyisi. Se on se tavoite. Tänään HS teki gallupin ja siellä oltiin selkeästi ykkönen. Perussuomalaiset on tehneet hienoa nousua maakunnissa, vastaa Sinuhe Wallinheimo (kok.).
Radio Keskisuomalaisen päätoimittaja Henri Berg huomauttaa väliin, että keskustalle tulos ei ollut järin mairitteleva.
– Kyllä minä luottavainen olen, että kannatus vaaleissa tulee olemaan korkeampi. Mainitussa Helsingin Sanomien mittauksessa keskusta oli suuri nousija. Keskustalaiset ovat ihmisten arjen tuntijoita. Vaalit on sitten se todellinen gallup, sanoo Petri Honkonen (kesk.).
– Hiukan alhaista suuntaa näytti, joten eihän siihen koskaan voi olla tyytyväinen. Jos katsoo paikkamäärää, vihreät olisi saamassa yhden paikan, niin en olisi vielä huolissani. Ihmiset ovat tulleet paljon juttelemaan ja tuntuvat olevan kiinnostuneita vaaleista, kertoo Bella Forsgrén (vihr.).
– Tilanne on erittäin mielenkiintoiseksi kääntynyt. Maakunnallisesti olen Bellan (Forsgrén) kanssa samaa mieltä siitä, että ihmiset ovat todella kiinnostuneita näistä vaaleista ja väkeä on ollut poikkeuksellisen runsaasti liikkeellä. Mielenkiintoista, miten ihmiset todella lähtevät liikkeelle. SDP:n tavoite on edelleen se kolmas paikka, linjaa Riitta Mäkinen.
– Meillehän gallupit lupasivat ihan hyvää tulosta ja kannatuksen nousua. Kun taloutta joudutaan sopeuttamaan, vasemmistopolitiikalle on kysyntää. Pikkuisen murheissani olen siitä, että perussuomalaiset on profiloitunut niin vahvasti maahanmuuttoteemoissa, joista me olemme eri mieltä, sanoo Oskari Rantala (vas.).
18.07: Ensikertalaisilta Oskari Rantalalta (vas.) ja Janne Luoma-aholta (ps.) kysytään, miksi he ovat lähteneet ehdolle eduskuntavaaleihin.
Luoma-aho vastaa, että lähti ehdolle, koska oli ehdolla myös kunta- ja aluevaaleissa ja niissä "tuntui olevan hyvä kannatus".
– Lähden nyt mittaamaan oman kannatukseni myös eduskuntavaleissa.
Rantala kertoo, että hänen edustamaansa koulutusosaamista tarvitaan näissä vaaleissa.
18.00: Keskisuomalaisen vaalipaneeli alkaa keskustelijoiden esittelyllä. Mukaan kutsuttiin ne puolueet, joilla on tällä hetkellä kansanedustaja Keski-Suomesta.
– Puolueet saivat itse nimetä edustajansa keskusteluun, Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen kertoo ja esittelee panelistit yksi kerrallaan:
Riitta Mäkinen on ollut SDP:n kansanedustaja vuodesta 2018 alkaen ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettu vuodesta 2008. Mäkinen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja kahden lapsen äiti.
Sinuhe Wallinheimo on kokoomuksen kansanedustaja kolmatta kautta. Jyväskylän kaupunginvaltuustossa hän on ollut vuodesta 2009. Wallinheimolla on kolme yliopistotutkintoa, hän on kolmen lapsen isä ja entinen jääkiekkoammattilainen.
Petri Honkonen on keskustan kansanedustaja toista kautta, tiede- ja kulttuuriministeri ja samalla ainoa keskisuomalainen hallituksen jäsen tällä hetkellä. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja (FM), metsätilallinen Saarijärveltä. Yhden lapsen isä.
Bella Forsgrén on vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettu sekä hyvinvointialueen valtuutettu. Forsgrén on kotoisin Äänekoskelta ja opiskelee Jyväskylän yliopistossa.
Janne Luoma-aho on perussuomalaisten ehdokas. Mukana Jyväskylän kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa, hyvinvointialueen valtuuston toinen varapuheenjohtaja, ruiskumestari. Kaksi lasta.
Oskari Rantala on vasemmistoliiton ehdokas. Kuntapolitiikasta kymmenen vuoden kokemus Jyväskylän sivistyslautakunnasta, tällä hetkellä kaupunginvaltuustossa puolueensa ensimmäinen varavaltuutettu. Väitöskirjatutkija ja perheenisä.
17.55: Suuri vaalikeskustelu alkaa viiden minuutin kuluttua. Keskustelua on luvassa muun muassa Keskisuomalaisen vaalikoneesta tutuista teemoista. Kaikki kuusi ehdokasta ovat jo paikalla. Juontajat kertovat pyrkivänsä siihen, että kaikki pääsisivät tasapuolisesti ääneen.
17.45: Keskisuomalaisen suuressa vaalikeskustelussa ääneen pääsevät kaikki suurimmat puolueet. Keskustelijoina ovat istuvat ja ehdolla jatkoon olevat kansanedustajat Riitta Mäkinen (sd.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.), Petri Honkonen (kesk.) ja Bella Forsgén (vihr.) sekä kansanedustajaehdokkaat Janne Luoma-aho (ps.) ja Oskari Rantala (vas.).
17.30: Keskustelua johtavat Radio Keskisuomalaisen päätoimittaja Henri Berg sekä Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen. Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola kommentoi keskustelua suorassa lähetyksessä.
