Kaunokirjallisuuden lainauksista kaksi kolmasosaa on naisten tekemiä. Lukeminen on viihteellistynyt, näkee professori Erkki Sevänen.
Kirjastojen asiakkaita kiinnostavat eniten hyvän mielen lukuromaanit, rikos- ja jännityskirjallisuus sekä vakava kirjallisuus. Ihmisten lukutottumuksia selvitettiin LibDat-hankkeessa. Itä-Suomen yliopistosta hankkeessa olivat mukana professori Erkki Sevänen ja FT Kati Launis.
Sevänen yllättyi tuloksista, miten iso ero on lehtien kulttuuripalstojen ja muun median nostamien kirjojen sekä enemmistön lukeman kirjallisuuden välillä.
– Suurin osa ihmisten suosikeista oli minulle tuntemattomia. Valtaosaa niistä ei mainita yliopistojen kursseilla.
LibDat: Kohti pidemmälle kehittynyttä lainaus- ja lukemiskulttuuria -hanke toimi vuosina 2017–2021. Tutkimusaineistona oli pääkaupunkiseudun kirjastojen lainausdata vuosilta 2016–2018. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa kehitettiin kirjastojen tietokantojen pohjalta myös kirjoja suosittelevaa työkalua.
Professorille yllättävää oli, että kaunokirjallisuuden lainauksista jopa 70 prosenttia oli naisten tekemiä. Miesten osuus oli vain 27 prosenttia.
– Naiset ylläpitävät lukemiskulttuuria. On puhuttu paljon ongelmista, että pojat ja miehet eivät lue. Tulostemme valossa huoli pitää paikkansa. Miehet eivät lue ainakaan kirjastojen kirjoja, Sevänen sanoo.
Kirjakauppaliiton tutkimuksessa (2017) selvisi, että naisten lukemisen keskeisimpiä syitä olivat viihtyminen, rentoutuminen, itsensä kehittäminen ja tiedon saaminen.
– Arjesta irtautuminen on keskeistä, joten suosittuja lajeja ovat historialliset romaanit, fantasia ja rakkaus.
Joensuun Suomalaisesta kirjakaupasta tavattu innokas lukija Satu Huttunen, 54, kertoo, että tutkimuksessa luetuimmiksi paljastuneet kirjallisuuden lajit osuvat hyvin hänen lukumieltymyksiinsä.
– Tulin ostamaan dekkaria, tykkään paljon pohjoismaisista. Viimeisimmäksi olen lukenut painettuna kirjana Camilla Grebeä. Äänikirjana menee laidasta laitaan romanttinen hömppä ja muistelmat.
Keskeisin syy Huttusen lukuharrastukselle on viihde.
– Tykkään neuloa, niin samalla voi kuunnella äänikirjoja. Työmatkat kuluvat rattoisammin äänikirjojen parissa.
Naisille suunnattujen lukuromaanien suosituimmat ovat suomalaisia. Kärjessä olivat Enni Mustosen historialliset sarjat, Anneli Kivelän Katajamäki-sarja ja Marja Orkoman maaseutunostalgia.
– Luin muutaman saadakseni selvää, mistä on kyse. Kivelän kirjat ovat tutun arjen kuvausta, arkirealismia. Ongelmat ovat pieniä, ei mennä yhteiskunnan ongelmiin.
Naiset ylläpitävät lukemiskulttuuria.
Erkki Sevänen
Ulkomaisesta kirjallisuudesta kärjessä olivat J.R. Wardin romanttiset ja yliluonnolliset sarjat sekä esimerkiksi Sophie Kinsellan chick lit, joka kertoo nuorista naisista kaupungeissa sekä heidän ihmissuhdeongelmistaan ja kulutushakuisuudesta.
– Ne ovat kepeitä kirjoja, joissa keskeistä on naisten pyrkimys itsensä toteuttamiseen. Päähenkilöllä on mahdollisuus toteuttaa itseään, ja lukija voi verrata omaa elämäänsä siihen.
Erittäin lainattuja olivat dekkarit, joista suomalaisten edelle menivät skandinaaviset ja angloamerikkalaiset. Kärjessä olivat Liza Marklund, Marie Jungstedt ja Jo Nesbø. Suomalaisista lainatuimmissa olivat Ilkka Remes, Reijo Mäki ja Leena Lehtolainen.
– Osassa dekkareista on yhteiskunta-analyysia. Vallan teemoja käsitellään paljon. Esimerkiksi Kati Hiekkapelto tarkastelee maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta.
Kolmas lainatuin kerrostuma on Seväsen vakavaksi kirjallisuudeksi nimeämä. Laji ei ole yhtä juonipainotteinen kuin viihdekirjallisuus, vaan teeman kehittely hallitsee. Molemmat lajit voivat Seväsen mukaan olla verbaalisesti nokkelia, rentouttavia ja älyllisesti stimuloivia.
– Viihteessä koukuttavan tarinan kertominen on tärkeää. Viihde välttelee viittauksia traditioihin ja metakirjallista pohdiskelua, eli mitä kirjallisuus itse on.
Vakavasta kirjallisuudesta kärjessä olivat suomalaiset kirjailijat, kuten Laura Lindstedt, Jukka Viikilä, Juha Hurme, Pirkko Saisio ja Kjell Westö.
Tutkimuksessa suosituimmiksi paljastuneet kirjallisuuden lajit eivät ole joensuulaisen Henna Pyykön, 43, suosikkilukemista. Suomalaisesta kirjakaupasta tavattu Pyykkö lukee eniten elämäkertoja ja monenlaista fiktiota.
– Luen uusia maailmoja avaavaa ja ajatuksia herättävää kirjallisuutta. Elämässä pitää olla myös hömppää. Eskapismi on varmasti monelle syy lukea.
Kirjallisuutta opiskelleelle Pyykölle lukeminen on elämisen ja hengittämisen muoto. Hän lukee myös äidinkielen opettajan työnsä takia.
– Syitä lukemiselleni ovat ajanviete, hiljentyminen, tiedonhaku sekä ymmärryksen syventäminen maailmaa ja ihmisiä kohtaan.
Pyykön lähipiirissä on paljon lukevia miehiä. Hänelle lukemisen malli tulee isältään.
– Kävin lapsena isän kanssa paljon kirjastossa.
Aikuiset ja lapset lukevat eniten kotimaisia teoksia, mutta nuortenkirjallisuuden puolelta suosittuja ovat angloamerikkalaiset kirjailijat.
Äänikirjojen kasvu muuttaa kirjallista kulttuuria ja kirjastoja.
Erkki Sevänen
– Kirjoilla on usein kytkös somekulttuuriin tai niistä on esimerkiksi elokuvasovitus, Erkki Sevänen sanoo.
Suurin osa kaikkien kategorioiden suosituimmista kirjoista ovat osa sarjoja.
– Kirjailijat pyrkivät luomaan itsestään brändin ja kirjoittavat sarjoja, joihin kustantamot kannustavat.
Erkki Sevänen näkee, että lukeminen on viihteellistynyt, sillä kirjallisuus kilpailee muiden vapaa-ajan viettotapojen kanssa.
– Esimerkiksi Helle Kannila on tutkinut kirjavalintoja 1950–1960 luvuilla. Silloin luettiin klassikoita, eivätkä uutuuskirjat olleet suosittuja. Tilanne on kääntynyt toisinpäin: luetaan nykykirjallisuutta ja klassikoita ei ole suosituimpien listoilla.
Sevänen on havainnut, että kirjallisuuden klassikoita ei tunneta nykyään kovin hyvin. Hän on huomannut sen opiskelijoistakin. Gradutkin tehdään yhä enemmän nykykirjallisuudesta.
– Kun kursseilla kerron esimerkkeinä klassikkokirjailijoita, seuraan yleisöä, ymmärsivätkö he. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen huomannut, että niitä ei tunneta.
Äänikirjojen suosion kasvu on kiinnittänyt Seväsen huomion. Ääni- ja sähkökirjojen osuus oli 16 prosenttia kirjamyynnistä tutkimushankkeen tarkasteluaikana vuonna 2018. Vuonna 2022 kustantajien euromääräisestä myynnistä digitaalisten formaattien osuus oli 46 prosenttia.
– Äänikirjojen kasvu muuttaa kirjallista kulttuuria ja kirjastoja. Kirjailijoiden asema muuttuu, sillä sähköiset kirjat ovat halvempia kuin painetut.
Sevänen pohtii, että äänikirjat voivat laajentaa lukuintoa ihmisille, jotka eivät ole aiemmin lukeneet fyysisiä kirjoja. Jotkut ovat sitä mieltä, että äänikirjat johtavat viihteellistymiseen.
– Puolisoni kuuntelee paljon myös äänikirjoja, ja hänen mielestään hyvä, vakava kirja erottuu analyyttiselle kuulijalle vähintään yhtä helposti kuin luettu.
Monelle, myös Seväselle, painettu kirja on yhä ainoa oikea.
– Kirjassa voi mielestäni helpommin palata ja lukea omaan tahtiin.