Poken perussopimus muuttumassa – Äänekoski pelkää vallan menetystä

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poke haluaa uudistaa koulutuksen kuntayhtymän perussopimusta. Poken perussopimusta päivitetään muun muassa vastaamaan paremmin vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain säännöksiä täydentämällä sopimuksen sisältöä ja nykyaikaistamalla sanastoa.

Ehdotuksen mukaan myös kuntayhtymän talouteen liittyviä asioita pyritään jatkossa ilmaisemaan yksityiskohtaisemmin.

Äänekoski menettäisi yli puolet äänimäärästä

Ehdotuksen suurin muutos koskee kuitenkin Poken 13 jäsenkunnan vallanjakoa. Tällä hetkellä äänivalta kuntayhtymässä määräytyy jäsenkunnasta tulevien opiskelijoiden viimeisen viiden vuoden keskimäärän mukaan.

Ehdotuksessa vallanjako muuttuisi siten, että äänimäärä Poken valtuustossa määräytyisi kunkin jäsenkunnan edustajamäärän mukaan. Kuntien edustajamäärät määräytyvät asukasluvun mukaan.

Äänekoskelle muutos tarkoittaisi hallintojohtaja Aleksi Heikkilän laskelmien mukaan yli 50 prosentin äänimäärän menetystä. Poken opiskelijoista lähes puolet on äänekoskelaisia. Sen perusteella Äänekoskella on nyt valtuustossa reilut 37 prosenttia äänivallasta. Muutoksen jälkeen äänivalta valtuustossa oli vajaat 17 prosenttia.

Vastaavasti asukasmäärältään suurin piirtein saman kokoisen Laukaan äänimäärä kasvaisi ehdotuksessa yli 50 prosenttia Äänekosken kanssa samansuuruiseksi. Laukaalaisia Poken opiskelijoista on vajaat 10 prosenttia.

Äänekosken kaupungintalolla Poken vallansiirtoehdotus hiertää myös siksi, että vastuu kuntayhtymän veloista jakautuu oppilaitokseen sijoitettujen peruspääomien mukaan. Äänekosken osuus peruspääomista on yli 40 prosenttia, lähes 1,5 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Laukaan osuus pääomista on vain reilut 6 prosenttia, vajaat 230 000 euroa.

"Äänivalta peruspääoman mukaan voisi olla vaihtoehto"

Poken kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela ymmärtää Äänekosken ärtymyksen.

– Näkökulma on oikeutettu. Velat tosiaan jaetaan peruspääoman suhteessa, mikä tarkoittaisi, että Äänekoskella olisi iso vastuu, mutta se ei täsmäisi äänimäärän kanssa.

Kurkela kuitenkin painottaa, että ehdotus on lähetetty kuntiin käsiteltäväksi ja kommentoitavaksi, vielä ei ole kysymys perussopimuksesta päättämisestä.

– Tarkistin, että sanamuoto on "käsiteltäväksi". Lähetimme asiasta jälkikäteen myös kirjeen, jossa asiaa tarkennetaan. Saamme nyt kommentteja ja vastauksia, joiden pohjalta katsotaan, millaisia ehdotuksia tehdään, hän sanoo.

– Äänivallan määräytyminen peruspääoman mukaan tietyllä leikkurilla voisi olla yksi vaihtoehto, Kurkela jatkaa.

Uudelle kierrokselle perussopimuksen uusi uudistusehdotus ehtinee ensi vuoden puolella.

Kuntayhtymän äänimäärän määräytymisperusteen muuttamisen taustalla vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen reformiuudistuksessa uusiksi mennyt oppilaitosten rahoitus.

Ennen valtion rahaa jaettiin oppilaitoksille perustutkinto-opiskelijoiden määrän mukaan. Nyt perustutkinto-opiskelijat tuovat rahoituksesta 60–70 prosenttia ja muut tutkinnot, kuten ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot ja oppisopimuskoulutukset, 30–40 prosenttia.

Kurkelan mukaan opiskelijamäärien kuntakohtaisten määrien hahmottaminen on uusien järjestelmien myötä jatkossa hankalampaa.

Muutos vaatisi jäsenkuntien enemmistön

Kuntalain mukaan perussopimuksen muutos hyväksytään, jos sen kannalla on vähintään kaksi kolmasosaa jäsenkunnista ja näiden asukasluku on vähintään puolet jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasmäärästä.

Näin ollen esitys vaatisi taakseen 9 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasmäärä on vähintään 37 525 asukasta.

Poken jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Multia, Karstula, Pihtipudas, Kinnula, Saarijärvi, Kivijärvi, Uurainen, Konnevesi, Viitasaari, Kyyjärvi, Äänekoski ja Laukaa.

Äänekosken kaupunginhallitus käsittelee Poken perussopimuksen muuttamista kokouksessaan maanantaina. Hallitukselle esitetään, ettei Äänekoski hyväksy perussopimuksen muuttamista ja edellyttää, että äänivalta jakautuu jatkossakin opiskelijamäärien tai peruspääoman suhteessa.

Asia etenee vielä Äänekosken kaupunginvaltuuston päätettäväksi 11. marraskuuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.