"Tehtaan haju ei ole terveyshaitta"

Metsä Fibren sellutehtaalla Äänekoskella toivotaan, että häiritsevistä hajuhaitoista ilmoitettaisiin tehtaan vuoroinsinöörille.

– Mielellämme otamme palautetta vastaan. Tieto saattaa jopa nopeuttaa ongelman löytymistä, sillä kuumat savukaasut nousevat korkealle, eivätkä ne välttämättä haise tässä tehdasalueella, tuotantopäällikkö Matti Toivonen Metsä Fibreltä kertoo.

Normaalisti tehtaan hajukaasut poltetaan, jolloin ne laimenevat.

– Väkevämpi haju viittaa yleensä siihen, että poltossa tai keräilyjärjestelmässä on häiriö. Jos esimerkiksi keräilyputkistossa on sopivan pieni vuoto, niin sitä ei välttämättä heti huomata, Toivonen toteaa.

Asukkaita ihmetyttävistä hajuhaitoista kirjoitetaan Äänekoskella ajoittain muun muassa Facebookissa.

 

Haisevia rikkiyhdisteitä syntyy sellutehtaan normaalissa prosessissa, kun puuaineksen ligniini reagoi keittokemikaalien kanssa.

Tuloksena syntyy metyylimerkaptaania ja dimetyylisulfidia, joiden hajukynnys on hyvin alhainen.

Reaktioon ei voi vaikuttaa, joten haisevia yhdisteitä syntyy joka tapauksessa.

Hajut aiheuttavat epämukavaa oloa ja herkimmille esimerkiksi päänsärkyä. Terveydelliset haitat ovat silti hyvin epätodennäköisiä.

– Hajukynnykseen verrattuna esimerkiksi metyylimerkaptaanin pitoisuuden pitäisi olla ainakin satakertainen, että se aiheuttaisi terveyshaittaa, soveltavan kemian professori Raimo Alen Jyväskylän yliopistolta toteaa.

Piipusta tupruavat haisevien yhdisteiden pitoisuudet ovat yleensäkin pieniä, ja ne myös laimenevat äkkiä.

– Epämiellyttävää hajua voi esiintyä myös, vaikka kyseessä ei olisi häiriötilanne. Matalapaine, tuulet ja maaston muodot vaikuttavat siihen, miten hajuyhdisteet leviävät ja laimenevat. Myös piipun korkeus vaikuttaa, Alen selventää.

Toivonen toteaakin, että Alenin mainitsemat seikat todennäköisesti selittävät sen, miksi hajua esiintyy usein niin sanotulla Rotkolan suoralla.

– Asiaa on yritetty selvittää, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole saatu. Yleensä kyse ei kuitenkaan ole poikkeustilanteista.

 

Uudella biotuotetehtaalla hajukaasujen poltto on todennäköisesti entistä tehokkaampaa.

– Hajutonta tehdasta ei voi luvata. Tekniikka on kuitenkin mennyt eteenpäin, joten lopputulos on entistä parempi.

Joskus tulevaisuudessa hajukaasuista on tarkoitus valmistaa rikkihappoa.

– Poltossa on aina epätäydellisen palamisen mahdollisuus, joten hajukaasujen hyötykäyttö vähentäisi todennäköisesti myös hajuhaittoja, Toivonen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.