”Saatoin ajaa yölläkin taksilla huoltoasemien väliä ja pelasin” – Joonas Tenkanen pelasi kaikki rahansa ja melkein elämänsäkin

Kun kuuntelee jämsäläistä Joonas Tenkasta tajuaa, että peliriippuvuus voi olla elämän ja kuoleman kysymys. Ei siis ainoastaan sitä, että pelaa kaupasta lähtiessään joka kerta muutamalla eurolla peliautomaattia.

Peliriippuvuus on pahimmillaan hyvin vaikea riippuvuus, jota voi olla ulkopuolisen vaikea ymmärtää. Moni saattaa miettiä, että kun siihen ei tule fyysistä riippuvuutta, miksi on niin vaikeaa vain lopettaa pelaaminen.

– Olin täysin peliriippuvainen. Jos olisi jana kuvaamaan sitä, olin sen äärilaidassa. Voitin esimerkiksi nettikasinosta 56 000 euroa. Siirsin voiton pois pelitililtä omalle tililleni, ja meni kolme päivää, kun kaikki rahat oli pelattu. Se kertoo siitä, ettei ollut sellaista summaa, joka olisi riittänyt.

– Saatoin pelata netissä 2 500 euron summalla per peli. Kuukausipalkan verran rahaa meni kymmenessä sekunnissa, Tenkanen kuvailee.

Moraalinen krapula oli siinä tilanteessa valtava.

– Ei ollut morkkis menetetystä rahasta, vaan tiesin, että tapan itseni tällä hommalla. Näin sen vaaran, kun koko ajan mentiin pykälää pidemmälle.

Tenkanen on perheestä, jossa on kolme veljestä. Hän sairastui 3-vuotiaana 1-tyypin diabetekseen.

Kun veljillä oli karkkipäivä, Joonas sai diabeetikkona rahaa. Hän alkoi pelata jo lapsena peliautomaateilla, ja 1980-luvun loppupuolella 15 vuoden ikäraja oli nimellinen.

– Pelaaminen ja voittaminen oli kivaa, ja siitä se lähti. Se oli huoletonta vielä siinä vaiheessa. Pelit kiinnostivat kuitenkin paljon, ja pelasin vanhemmilta salaa. Kun olin yläasteella perheyrityksessämme kesätöissä, palkat menivät pelikoneisiin. Välillä vanhemmat ärähtivät asiasta, mutta lupasin, etten pelaa, Tenkanen kertoo.

Peliriippuvuus kehittyi vakavaksi lukio- ja opiskeluaikana. Toki välissä oli pitempiäkin kausia, että Tenkanen oli pelaamatta ja tilanne näytti paremmalta.

Opiskeluaikana Tenkasella alkoi neuropatia-säryt, jotka vaikuttivat ja vaikuttavat edelleen hänen arkeensa hyvin paljon.

Hän ei esimerkiksi pysty särkyjen vuoksi pitämään kihlasormustaan, vaikka haluaisi kertoa ulkopuolisille, että on onnellisesti naimisissa.

Kun hän meni töihin ravintola-alalle, alkoi tulla tilille säännöllinen palkka, ja hän osti kaksion.

– Rahat menivät taas tasaisesti pelikoneisiin, ja voitinkin välillä. Joka kerta kun tuli palkka, se oli vain peliväline. Tein ahkerasti ylitöitä säryistä huolimatta, että saan lisää rahaa pelaamiseen. Peliriippuvainen on usein hyvin ahkera työntekijä. Ylityöt näkyvät palkassa, eli saa enemmän rahaa pelaamiseen.

Tenkanen pelasi kaikilla mahdollisilla tavoilla. Peliautomaateilla, ravintoloiden pöytäpeleissä ja internetissä.

Hän pelasi lähinnä sellaisia pelejä, joissa voitto tulee heti. Jos kaikki rahat menivät, hän pelasi Veikkauksen veikkauspelejä isoilla kertoimilla yrittäen epätoivoisesti korjata tilannetta.

– Saatoin ajaa yölläkin taksilla huoltoasemien väliä ja pelasin.

Kun omat rahat eivät riittäneet eikä lainaa enää saanut mistään, Tenkanen alkoi varastaa rahaa työpaikalta.

– Ei ollut sinänsä hyvä asia, että oli ymmärtäväinen työnantaja, kun kerroin varkaudesta. Maksoin rahan hänelle erissä takaisin. Varastaminen ei loppunut, vaan kerran vein rahaa toiselta työnantajalta, josta tiesin, että hän ei ikinä hyväksyisi tekoani.

– En enää kestänyt häpeää kertoa siitä, ja koin, että tuotan ihmisille suuren pettymyksen. Ajattelin, että nyt riittää, ja otin kourallisen sairauteeni liittyviä lääkkeitä, Tenkanen kertoo.

Oli lähellä, että Tenkanen olisi kuollut. Hän ei ollut kuitenkaan pettynyt, kun heräsi sairaalassa.

– Puhutaan itsemurhademosta, eli yritetään osoittaa itsemurhayrityksellä, että joku huomaa hädän. Tällä tavalla pystyin kertomaan, mitä olen tehnyt. Sama kuvio toistui useamman kerran.

Pahimmillaan Tenkanen loi suunnitelman, että hän varastaa työpaikalta rahaa, ja jos hän voittaa, hän palauttaa rahat, ja jos ei voita, hän voi tappaa itsensä.

– Olin ihan varma, etten selviä ja ulospääsyä ei ole. Vanhempani ja veljeni soittelivat minulle siihen aikaan usein ja varmistivat, että olen elossa. Usein isä tuli katsomaan asunnolle, onko poika elossa vai kuollut.

– Vaikka isästäni ei nähnyt ulospäin, miten vaikea tilanne hänelle oli, varmaan oli ihan karmeaa mennä katsomaan, olenko elossa. Äiti ei voinut tulla koskaan tarkistamaan asiaa. Heidän arkensa on ollut karmeaa. Tajusin tilanteen, mutta ajatusmaailmani oli niin kieroutunut, etten välittänyt. Se oli kuin trippi, joka vei. Nyt koen, että se oli kuin toinen persoona.

Viimeisen kerran Joonas Tenkanen on juonut alkoholia humalaan asti ja pelannut tilinsä tyhjäksi liki kolme vuotta sitten. Samalla toistui myös lääkkeiden yliannostus.

– Tulin Tampereelta sairaalasta kotiin häntä koipien välissä parin päivän päästä. Huomasin selkeän yhteyden alkoholiin ja pelaamiseen.

– Paljon tuli pelattua selvin päin, mutta usein pelaamaton kausi päättyi humalaan ja siihen, että kaikki rahat menivät. Jotain tapahtui sen tapahtuman jälkeen, ja tuli tunne, että nyt ei enää.

Tenkanen jatkaa, että hän uskoo riippuvuusgeeniin. Hän tunnistaa itsessään sen, että hän koukuttuu tosi helposti.

– Olen aina esimerkiksi keräillyt jotain. Uskon, että minulla oli poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus ajautua peliriippuvuuteen. Poltan tupakkaa, ja moni kysyy, miksen lopeta. En edes uskalla ajatella lopettavani, kun pelkään, että se riippuvuus siirtyy johonkin muuhun. Jätin myös alkoholin pois, joten tupakka on jokin, mitä on lupa tehdä.

Peliriippuvuuteen liittyy olennaisesti valehtelu. Tenkanen sanoo, että peliriippuvainen on yksi parhaita valehtelijoita.

– Aina en edes tajunnut, että valehtelen. Joskus tuli valehdeltua tilanteessa, jossa ei olisi edes tarvinnut valehdella. Siitä tuli niin kroonista. Valehtelin vuoden jopa peliriippuvaisten tukiryhmässä Jyväskylässä. Oli niin suuri häpeä tunnustaa, että pelaan edelleen.

Viimeisen pelaamisen jälkeen 38-vuotiaan Tenkasen elämään on tullut se, mitä hän kaipasi eniten peliriippuvuutensa aikana: tavallinen arki.

Hän meni naimisiin kesällä 2017 ja elää vaimonsa kanssa omakotitalossa Jämsässä kahden kissan ja koiran kanssa.

– Terveystilanne ei ole häävi, mutta niin ison muurin olen ylittänyt, että jos näillä eväillä saan tarpoa loppuun asti, olen tosi kiitollinen. Elän toista tai kolmattakin elämää. Olen nyt onnellinen.

– Monet ihmiset hakevat kokemuksia ja hypejuttuja, mutta nautin äärettömän paljon tasaisesta arkielämästä. Tämä on parasta mitä toivoin, Tenkanen miettii.

Suuren kiitoksen hän antaa selviytymisestään vanhemmilleen ja vaimolleen.

– Ilman heitä en olisi tässä.

Lue näköislehdestä, mitä mieltä Joonas Tenkanen on nykyisin rahapeliautomaateista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Tuula Amberla lupaa tarjota kuulijoille hieman ilkikurisenkin musiikkikokemuksen

Strippari Amber Adora: ”Asiakkainani on miehiä, jotka muutoin jäisivät elämässä ilman sitä vibaa”

Himoksen Jysäri muuttuu virallisesti kolmipäiväiseksi

Jämsän Himoksella on tarjolla rouheaa rokkia vielä ennen joulua – Stam1nan Octopussy 2019 -kiertue valtaa Himos Areenan

Saurukset, nallet ja kakkiainen lastenfestareilla – Suomen Suurin Lastenfestivaali järjestetään Paviljongissa sunnuntaina

Ilokivessä soi perjantaina black metal – "genre voi Jyväskylässäkin hyvin", sanoo äärimetalliin erikoistuneen Black Soul Bookingsin perustaja

Seurakunnan joulu on vilkas Jyväskylässä – Taulumäen jouluaaton sanajumalanpalvelus radioidaan

Vielä ehtii hyvin keikoille ennen joulua – katso listaus elävän musiikin tarjonnasta

Kickstart-festivaali tarjoaa Tanssisali Lutakossa kotimaisia ja ruotsalaisia indietähtiä

Superlion osti Kuokkalan Mutterina tunnetun kiinteistön – taloon tulee muun muassa moottorikelkkayritys ja verstas